Etelän järjestöt odottavat ilmastokokoukselta paljon

Timo Kuronen & Toni Sandell

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen tuhojen minimoimiseksi tarvitaan lujaa poliittista tahtoa ja rakenteellisia uudistuksia sekä kansainvälisesti että kehitysmaiden sisällä, sanovat ilmastoasiantuntijat Thaimaasta ja Nicaraguasta.



Managua / Bangkok -- Kansalaisjärjestöt Thaimaassa ja Nicaraguassa ovat alkaneet luoda painetta maidensa hallituksiin, jotta Kööpenhaminan ilmastokokouksen päätöksenteossa joulukuussa ei unohdettaisi köyhimpiä.

"Jos länsimaat eivät todella sitoudu tukemaan pyrkimyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja omien päästöjensä vähentämiseen, on koko alueen kehitys vaarassa", sanoo nicaragualaisen Centro Humboldtin ilmastoasiantuntija Alejandro Alemán.

Alemánin mukaan länsimaiden aiheuttama ilmastonmuutos vaikuttaa eniten juuri kehitysmaihin. Luonnonilmiöiden kuten hurrikaanien, myrskyjen, kuivuuksien ja tulvien pelätään lisääntyvän ilmaston lämmetessä.

Lokakuun alussa ilmastoneuvotteluita seurannut thaimaalaisten järjestöjen ilmasto-oikeusverkoston koordinaattori Penchom Saetang on samoilla linjoilla.

"Bangkokin ilmastotapaaminen oli täynnä epäluuloa ja jopa pelkoa, ja tunnelmat voivat jatkua Barcelonassa ja Kööpenhaminassa. Kehitysmaat pelkäsivät, että ne pakotetaan päästöleikkauksiin ja teollisuusmaat pääsevät lipeämään vastuustaan", Saetang sanoo.

Tarvitaan suurta tahtoa

Alemán luonnehtii tilannetta Kööpenhaminan edellä erittäin huolestuttavaksi.

"Kaikki viittaa nyt siihen, että ilmastosopimuksesta tulee kovin heikko, sillä kehittyneet maat puskevat hyvin ylimalkaista sopimusta", hän sanoo.

"Tarvitaan suurta poliittista tahtoa, että Kioton ilmastosopimus pysyy hengissä ja kiireellisistä toimenpiteistä päästään yhteisymmärrykseen", säestää Saetang.

Rahoitusarkkitehtuuri on Saetangin lailla Bangkokin valmistelukokoukseen osallistuneen Alemánin mukaan yksi suurimpia kysymysmerkkejä.

"Ratkaisut ovat olleet pöydällä, mutta poliittinen tahto puuttuu ja vaikkapa ylikansallisten yritysten edut menevät heittämällä ilmastonmuutoksen edelle", Alemán arvostelee.

Kotipesää puhdistettava

Uhkana on myös, että mahdollisia varoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen aletaan suunnata virallisesta kehitysavusta. Monet kehitysmaiden hallitukset ja kansalaisjärjestöt ovat peräänkuuluttaneet, että tuen pitäisi olla ylimääräistä korvausta länsimaiden aiheuttamista tuhoista.

Ilmasto-oikeustyö ei lopu Kööpenhaminaan eikä pallo ole yksin teollisuusmailla, järjestöaktiivit muistuttavat.

"Vaikka teollisuusmaiden vastuu ilmastonmuutoksen torjumisessa on suurin, aiomme vahvistaa thaimaalaisten tietoutta ilmastokysymyksistä. Jokaisen kansalaisen pitäisi pystyä pitämään silmällä myös paikallisia saastuttajia", Penchom kaavailee.

"Olemme pettyneitä siihen, että hallitus tukee päästökaupan laajentamista, jotta Thaimaa saisi rahaa metsähankkeillaan. Tämä johtaisi paikallisyhteisöjen aseman heikkenemiseen, jos heidän oikeuksiaan maahan ja luonnonvaroihin ei ensin tunnusteta", Saetang sanoo.

Nicaraguassakin päästöjen rajoittaminen alkaa Alemánin mukaan kotoa. Metsittäminen ja kestävä luonnonhoito kotipiirissä ja yksityisillä tiloilla on mitä tärkeintä.

Rakenteellisia ratkaisuja

Lopulta ratkaisuja tarvitaan kuitenkin Alemánin mukaan myös lännestä, sillä ilmastonmuutoksessa on kyse rakenteellisesta kriisistä, johon eivät helppoheikin ratkaisut kuten päästömarkkinat pure.

Koska köyhillä mailla ei ole varaa maatalouden infrastruktuurin kuten kastelujärjestelmien kehittämiseen, on ruoan tuottamiseksi ja kilpailukyvyn takaamiseksi käytettävä rajallisia luonnonvaroja - vaikka raivattava lisää peltopinta-alaa.

Siksi vaikkapa laajentumiseen pohjautuvan karjatalouden korvaaminen kestävimmillä keinoilla vaatii myös kehittyneiden maiden toimia ja Alemánin mukaan lopulta koko vientivetoisen markkinajärjestelmän kyseenalaistamista.

Lähde: Kepa

0 kommenttia:

Lähetä kommentti