Palmuöljy: Teknologinen läpimurto vai painajainen?

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää tällä viikolla siitä, jatkuuko palmuöljydieselin käyttö kaupungin busseissa. Päätöksellä voi olla Kaakkois-Aasiaan kantavat seuraukset.


Neste Oilin kehittämää NexBTL-dieseliä on käytetty kokeenomaisesti Helsingin kaupunkiliikenteen 300 linja-autossa kahden vuoden ajan. Kokeilun on määrä jatkua syksyyn 2010 asti, mutta Helsingin kaupunginvaltuusto saattaa lopettaa sen piakkoin. Valtuusto on tosin jo kahdesti lykännyt päätöstään. Näillä näkymin asia käsitellään 7. lokakuuta.

NexBTL, jota tuotetaan pääasiassa palmuöljystä, on Neste Oilin lippulaivatuote. Yhtiön alustavien kokeiden mukaan NexBTL on tehokkain polttoaine hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä: sen kasvihuonekaasupäästöt ovat arviolta 40-80 prosenttia pienemmät kuin perinteisen dieselin.

NexBTL on myös aiempia biodieseleitä käytännöllisempi kuluttajan kannalta, sillä sitä voi tankata dieselmoottoreihin ilman, että moottoria pitää säätää tai päivittää.

"Se on markkinoiden kehittynein polttoaine, jopa fossiilisiin verrattuna", sanoo Simo Honkanen, Neste Oilin turvallisuus- ja ympäristöjohtaja.

Honkasen mukaan laadukkaalle polttoaineelle on jo nyt suuri kysyntä myös Euroopan ulkopuolella.

Kiista kestävyydestä

Kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan ole yksimielinen NexBTL-pilottihankkeen jatkosta. Kiistan ytimessä on kysymys palmuöljyn käytön lisäämisen ilmastovaikutuksista, ympäristöllisestä kestävyydestä ja tuotannon vaikutuksista ihmisiin tuotantoalueilla, etupäässä Kaakkois-Aasiassa.

Syyskuun alussa Maailmanpankin yksityissektorin lainoitusta pyörittävä International Finance Corporation (IFC) päätti, ettei se enää rahoita palmuöljyhankkeita Indonesiassa. Päätöksen taustalla vaikuttivat IFC:n sisäisen tarkastuksen raportti sekä paikallisten kansalaisjärjestöjen valitukset siitä, kuinka palmuöljyn tuottamiselle ei ollut selkeitä standardeja ja tuotanto oli johtanut arvokkaiden suojelualueiden tuhoamiseen ja paikallisväestön maiden pakkolunastuksiin.

Valtuutettu Yrjö Hakasen (skp.) aloitteen siitä, että Helsingin ja pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä luovuttaisiin palmuöljydieselin käytöstä, on allekirjoittanut enemmistö kaupunginvaltuutetuista.

Mihin tietoon voi luottaa?

Palmuöljyn kriitikkoja epäilyttää luottaa ainoastaan Neste Oilin tarjoamaan tietoon tuotannon kestävyydestä.

"Ehdotan, että asiaa tarkastellaan yksityiskohtaisesti ja selvitykset tehdään yhteistyössä asiantuntijoiden, Neste Oilin, ympäristöjärjestöjen ja erityisesti eri aasialaisten toimijoiden kanssa, jotta voimme päästä valistuneeseen ratkaisuun", sanoo kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren (sd.).

Wallgrenin mukaan esimerkiksi Malesiasta on saatavilla hyvin vähän vaihtoehtoista tietoa palmuöljyn hankinnan todellisista vaikutuksista. Wallgrenin mukaan on paljon avoimia kysymyksiä siitä, pitävätkö Neste Oilin väitteet hankinnan kestävyydestä paikkansa.

Kaupunginhallitus kuitenkin nojaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n lausuntoon aiheesta, jonka mukaan Neste Oilin tuote on kestävällä pohjalla, koska yritys näin sanoo. Siksi kokeilu tulee viedä loppuun. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautavan (kok.) mukaan testien jälkeen asiantuntijat voivat arvioida niiden tulokset.

Neste Oilin mukaan palmuöljy hankitaan kestävimmällä mahdollisella tavalla. Siinä ei käytetä tuotteita, jotka johtaisivat sademetsien kaatamiseen, ja palmut ovat tunnetuilla plantaaseilla, joilla on sertifikaatit tai jotka suunnittelevat sertifikaatin hankkimista.

"Meillä on hyvin tiukat, täydelliseen avoimuuteen velvoittavat sopimukset toimittajien kanssa, ja me voimme aina tarkastaa heidän toimintansa", Honkanen sanoo. Hänen mukaansa myös Euroopan unionin lainsäädäntö asettaa tiukat rajat tuotteiden kestävyydelle.

Wallgrenin mukaan ei kuitenkaan ole mahdollista tietää, mitä eri tuotantoalueilla tapahtuu, vaikka Neste Oil pystyykin jäljittämään käyttämänsä palmuöljyn sen lähteelle.
"Se on jo suunnaton saavutus", Wallgren sanoo. "Mutta siitä ei vielä seuraa, että tuotannon vaikutukset tunnettaisiin."

"Neste ei tiedä tarpeeksi hyvin, emmekä tiedä mekään, mutta me voimme ottaa selvää."

Sertifioidusta öljystä pulaa

Palmuöljyn kestävää tuotantoa valvoo kansainvälinen RSPO-ohjelma (Roundtable on Sustainable Palm Oil). RSPO perustettiin vuonna 2004, ja siihen kuuluu yli 300 jäsentä, reilu kolmannes palmuöljyn tuottajista. RSPO:n mukaan sen jäsenet ovat sitoutuneet metsänhakkuiden vähentämiseen, luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen ja maaseudun yhteisöjen elämänmuotojen kunnioittamiseen.

Sertifioidusta palmuöljystä on pulaa. Neste Oil hankkii Wallgrenin tietojen mukaan 63 000 tonnia sertifioitua palmuöljyä vuodessa. NexBTL-dieselin tuotantokapasiteetti on jo nyt 340 000 tonnia, ja Neste Oil tarvitsee ainakin kaksi miljoonaa tonnia raaka-ainetta kun sen tuotantolaitokset Rotterdamissa ja Singaporessa kahden vuoden kuluessa pääsevät täyteen tuotantoon.

Intressit ajavat pilottia

Neste Oilille pilottikokeen saattaminen päätökseen on ensiarvoisen tärkeää, sillä se takaisi sille valttikortin dominoida maailman biodieselmarkkinoita. Biodieselille on maailmalla suuri kysyntä, ja Neste Oil pyrkii maailman johtavaksi biopolttoaineiden tuottajaksi.

Osalle kaupunginvaltuutettuja kyse on kansallisesta ylpeydestä: NexBTL on suomalaisen yrityksen tuote, joka näkyy pian otsikoissa.

NexBTL:stä saattaa kuitenkin tulla pullosta karannut henki, jos siitä tulee maailmassa eniten tuotettu biopolttoaine, uskovat luonnonsuojelujärjestöt.

"Muun muassa VTT:n raportti tältä vuodelta kertoo, että palmuöljyn käyttö polttoaineena lisää palmuöljyn kokonaiskysyntää ja painetta perustaa plantaaseja sademetsä- ja turvesuoalueille", sanoo Greenpeacen palmuöljyvastaava Maija Suomela. Nyt palmuöljyä käytetään etupäässä elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa.

Vaikka NexBTL:n pääraaka-aine nyt on palmuöljy, Honkasen mukaan Neste Oil pyrkii jatkossa vähentämään riippuvuuttaan kasviöljyistä käyttämällä enemmän esimerkiksi eläinrasvoja ja leviä.

Greenpeace on kritisoinut, että todellisuudessa Neste Oil joutuu kuitenkin turvaamaan palmuöljyyn ainakin seuraavan kymmenen vuoden ajan. Tästä kertoo sekin, että Neste Oil parhaillaan rakentaa kahta maailman suurinta biopolttoainelaitosta palmuöljyteollisuuden ydinalueille.

"Palmuöljyä ei pidä käyttää polttoaineena, sillä siirtymävaiheelle ei ole aikaa. Palmuöljypohjaisen polttoaineen koko elinkaaren aikaiset kasvihuonepäästöt ovat jopa pahemmat kuin fossiilisilla polttoaineilla", sanoo Maija Suomela.

"YK:n ympäristöohjelma Unepin mukaan suurin osa Indonesian sademetsistä uhkaa tuhoutua kymmenen vuoden sisään, ja pahimpien arvioiden mukaan esimerkiksi Sumatran oranki on kuollut sukupuuttoon viiden vuoden päästä."

Lähde: Kepa
Kuva: Ekofokus

0 kommenttia:

Lähetä kommentti