Kädenvääntöä Bangkokin ilmastoneuvotteluissa


Bangkokin ilmastoneuvottelut ovat käynnistyneet. Tavoitteena on sopia tulevista päästötavoitteista ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen annettavasta avusta, mutta tehtävä on vaikea.

Thaimaan Bangkokissa tehdään parhaillaan tärkeää pohjatyötä Kööpenhaminan ilmastohuippukokousta varten. Maanantaina 28.9. käynnistyneissä neuvotteluissa nelisentuhatta hallitusten virkamiestä hioo Kioton ilmastosopimusta seuraavan sopimuksen yksityiskohtia lukuisissa kahden eri aihepiirin alaisissa työryhmissä.

Toinen aihepiiri koskee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutoksen seurauksia, toinen ilmastonmuutokseen sopeutumista, valmiuksien vahvistamista sekä rahoitusta ja teknologian siirtoa. YK:n ilmastokielellä näistä aihepiireistä käytetään lyhennyksiä AWG-KP ja AWG-LCA.

Suomen delegaatiossa on lähes kaksikymmentä ulkoministeriön ja ympäristöministeriön virkamiestä. Hallitusten ja YK:n edustajien lisäksi neuvottelupaikalle on akkreditoitunut lukuisia intressiryhmiä kansalaisjärjestöistä energiateollisuuteen.

Sopu vielä kaukana

Vaikka maailmanlaajuinen konsensus ilmastonmuutoksen vaaroista on vahvistunut viimeisen vuoden aikana, tarvittavista toimenpiteistä ei olla läheskään yhtä mieltä.

Kahtena ensimmäisenä päivänä käydyt keskustelut päästövähennyksistä eivät tuottaneet konkreettisia tuloksia, vaan teollisuusmaiden ja kehitysmaiden ryhmittymien näkemykset polkevat paikallaan. Yhdysvaltojen, Intian ja Kiinan edustajat eivät anna konkreettisia lupauksia päästövähennyksistä, ennen kuin niistä on päätetty korkealla poliittisella tasolla.

Monet vähiten kehittyneet maat ja saarivaltiot puolestaan vaativat teollisuusmailta entistä suurempia päästöleikkauksia. Bolivian aloitteesta muutama maa vaatii suorasukaisemmin teollisuusmailta 200 vuoden aikana kertyneen ilmastovelan maksamista. Kertynyttä velkaa kuvaa se, että alle 20 prosenttia maailman väestöstä on varannut noin 70 prosenttia maapallon ilmakehästä.

Sen sijaan 'sopeutumistyöryhmä' on aloittanut lupaavasti.

“Työryhmässäni, missä keskustellaan ilmastomuutokseen sopeutumisesta ja valmiuksien vahvistamisesta, ollaan edetty postiivisessa hengessä”, kertoo ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja Matti Nummelin.

Rahoitusta ja teknologiaa

Bangkokiin kokoontuneet aasialaiset kansalaisjärjestöt ovat omissa kokouksissaan ja tiedonannoissaan vaatineet päästövähennyksiin ja sopeutumiseen annettavan taloudellisen avun lisäämistä. Rahoituksen pitäisi tulla teollisuusmaiden julkisista varoista, ei teollisuudelta tai kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta.

Euroopan Komission mukaan ilmastoavun tarve tulee olemaan noin 100 miljardia euroa vuodessa, mutta se on tähän mennessä luvannut kattaa summasta vain noin kymmeneksen. Bangkokissa käytäneenkin kovaa kädenvääntöä summista basaarikaupankäynnin tapaan.

Matti Nummelin huomauttaa, että yksityissektori on kuitenkin pidettävä ilmastotalkoissa mukana, sillä päästövähennysten tai sopeutumisen teknologia on yritysten omistuksessa.

Monia etelän kansalaisliikkeitä huolestuttaa myös niin kutsuttu REDD-ohjelma, eli ehdotus, jossa trooppisten metsien suojelusta ja metsittämisestä maksettaisiin paikallisille metsänomistajille. Ongelmana ovat etenkin alkuperäiskansojen heikot maanomistusolot ja epäselvä metsien käsite. Pelkona on, että paikallista toimeentuloa turvaavat metsäalueet korvautuvat ulkopuolisten omistamilla puuplantaaseilla.

Suomen hallituksen näkemys on, että REDD-ohjelmaa tarvitaan. “Metsien haaskaus on saatava kuriin. Mutta Suomen kanta on kokononaisvaltainen eli siihen kuuluvat maanomistusolot ja hyvä hallinto”, Nummelin lisää.

Timo Kuronen
Kirjoittaja on Thaimaassa asuva vapaa toimittaja. 

Lähde: global.finland

0 kommenttia:

Lähetä kommentti