Jälkeemme vedenpaisumus?


Ympäristöpolitiikassa on aliarvioitu pitkällä aikavälillä ilmeneviä palautumattomia muutoksia. Tällaisia ympäristömuutosten riskejä tuodaan esiin 1.10.2009 julkaistussa teoksessa Jälkeemme vedenpaisumus? Ilmastonmuutoksen ja merien suojelun ekologiset kynnysarvot. Teoksessa pohditaan sitä, millaisia keinoja meillä on välttää pahimpia riskejä ja hallita niitä muutoksia jotka ovat jo alkaneet.

Esimerkiksi jäätiköiden kiihtyvä sulaminen tai metaanin vapautuminen arktisista soista ja merenpohjista voi johtaa ilmaston rajuun lämpenemiseen ja ihmisten hyvinvoinnin romahtamiseen.

Palautumattomuuden ohella ongelmallista on eri tyyppisten ympäristömuutosten yhteen kietoutuminen ja muutosten pitkät aikajänteet, jotka voivat tuudittaa yhteiskuntia virheelliseen turvallisuuden tunteeseen, painottaa teoksen kirjoittaja Jari Lyytimäki. Esimerkiksi hiilidioksidin kertyminen ilmakehään on yksittäisen ihmisen näkökulmasta huomaamattoman verkkaista, mutta maapallon ilmastohistorian näkökulmasta kyse on ilmastojärjestelmän nopeasta ja perinpohjaisesta muutoksesta.

Jälkeemme vedenpaisumus? tuo esille ympäristömuutosten kynnysarvoja, joiden ylittymisen jälkeen paluu entiseen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ekologinen kynnysarvo tarkoittaa verrattain äkillistä muutosta, joka voi tapahtua vaikka ympäristön kuormituksessa ei tapahdu oleellisia muutoksia.

Kynnysarvoja on tutkittu Thresholds of environmental sustainability -hankkeessa, jonka tuloksiin teos osittain perustuu. Hankkeeseen osallistunut professori Mikael Hildén SYKEstä korostaa, että silloinkin kun palautuminen on mahdollista, kynnysarvon ylittänyt ekosysteemi voi palautua hitaammin ja eri tavalla kuin on odotettu tai toivottu. Esimerkiksi Itämeren tila ei kohene nopeasti, vaikka kuormitus mereen saataisiin loppumaan tyystin.

Teoksen kirjoittaja Jari Lyytimäki toimii vanhempana tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa. Kirjan työstämiseen ovat osallistuneet myös professori Mikael Hildén sekä tutkimuspäällikkö Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta. Lisäksi asiantuntijat ovat laatineet teokseen tietolaatikoita.

Teokseen liittyy myös julistenäyttely joka on nähtävillä Suomen ympäristökeskuksessa avoimien ovien päivänä 2.10.

Jälkeemme vedenpaisumus?

Maailman hiilivarastojen suuruus






















Meret ovat toistaiseksi sitoneet ihmisen ilmakehään päästämää hiilidioksidia. Ilmastonmuutoksen voimistuessa meret voivat kuitenkin muuttua hiilidioksidin nettolähteeksi ja kiihdyttää muutoksia entisestään.


Lähde: Suomen ympäristökeskus
Kuvat:  Suomen ympäristökeskus

0 kommenttia:

Lähetä kommentti