Ilmastopuheissa metsiensuojelun väri on REDD

Trooppisten metsien suojelun REDD-ohjelma on keskeisellä sijalla tämän syksyn ilmastoneuvotteluissa. Järjestöpiireissä pelätään, että REDD hyödyttää enemmän yrityksiä kuin paikallisyhteisöjä.


BANGKOK -- Neljä vuotta vuotta sitten Montrealin ilmastokokouksessa hallitukset pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että metsien suojelulla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Trooppisten metsien ja suometsien häviäminen aiheuttaa nimittäin jopa neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä, eli enemmän kuin liikennesektori.

Montrealissa hyväksyttiin käsite metsien häviämistä ja huononemisesta aiheutuvien päästöjen vähentämisestä kehitysmaissa, 'Reducing emissions from deforestation and forest degradation in developing countries' (REDD).

Balin ilmastokokouksessa 2007 REDD laajeni REDD-plussaksi, kun toimintaohjelmaan kirjattiin päästöjen vähentämisen rinnalle lause 'suojelun, kestävän metsien hoidon ja metsien hiilivarantojen lisäämisen rooli kehitysmaissa'.

Ilmastonmuutoksen kustannuksia käsitellyt niin sanottu Sternin raportti piti REDD-toimia kustannustehokkaana päästöjen vähennyskeinona, mutta esimerkiksi EU ei ole sisältänyt metsähankkeita päästökauppaohjelmiin. Sen sijaan kansainväliset rahoituslaitokset, YK ja jopa kansalaisjärjestöt ovat suunnitelleet REDD-ohjelmia useiden kehitysmaiden kanssa.

Rahaa metsien suojelusta

Bangkokissa hiotaan sitovaa REDD-plus -sopimustekstiä työryhmässä, jossa pohditaan ilmastonmuutokseen sopeutumista, valmiuksien vahvistamista sekä rahoitusta ja teknologian siirtoa.

Käytännössä REDDissä maksettaisiin kehitysmaille ja/tai metsien omistajille metsien suojelusta. Rahoitusvaihtoehtoina ovat teollisuusmaiden antama julkinen rahoitus, yksityissektorivetoinen päästökauppa tai näiden välinen hybridimuoto. Brasilia on vaatinut julkista rahatukea, mutta Papua Uusi-Guinea ja Keski-Afrikan metsävaltiot pitävät hiilikauppaa parempana vaihtoehtona.

Muita ratkaisemattomia asioita ovat muiden muassa se, pitäisikö REDD-plussaan kuulua metsien lisäksi muukin maankäyttö, ovatko ohjelmat kansallisia vai paikallisia, kuinka päästömäärät mitataan, kuinka alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt otetaan huomioon sekä miten REDD-ohjelmat linkittyvät muihin päästövähennyshankkeisiin.

"Luonnonmetsät mukaan, plantaasit ei"

Ympäristöjärjestöjen 'Ekosysteemien ilmastoallianssi' -niminen koalitio vaatii, että REDD-sopimus on saatava aikaan ennen Kööpenhaminan ilmastohuippukokousta.

"REDDin säännöistä sovitaan nyt, mutta metsien suojelu uhkaa jäädä hiilicowboyden ja yritysten ahneuden jalkoihin", Rainforest Action Networkin Bill Barclay kertoi. "Jos emme laita koskemattomien luonnonmetsien ja niiden maaperän suojelua etualalle nyt, menetämme ainutlaatuisen mahdollisuuden pysäyttää trooppisten metsien häviäminen."

"Viime lauantaina julkaistusta uudesta REDD-neuvottelutekstistä puuttuvat edelleen kohdat luonnonmetsien ja biodiversiteetin suojelusta sekä alkuperäiskansojen oikeuksista", ilmastoallianssi tiedotti tänään maanantaina.

Järjestöt vaativat myös, että ilmastokokouksessa on tehtävä selvä ero luonnonmetsien ja istutusmetsien välille. Muutoin REDD voi johtaa metsien korvaamiseen plantaaseilla, joille maanomistajat hakevat hiilirahoitusta. Myöskään asiakirjan sanamuotoa 'kestävä metsien hoito' ei saa muuttaa muotoon 'kestävä metsänhoito', mikä on metsäteollisuuden käyttämä ilmaisu hakkuille.

Sananvalta paikallisyhteisöille

Samaan aikaan monet vaativat, että REDD-sopimuksen on ensisijaisesti hyödytettävä niitä, jotka asuvat metsissä ja saavat niistä toimeentulonsa. Ongelmana on se, että useissa maissa metsämaan omistaa valtio, joka voi päättää REDD-ohjelmista ilman paikallisten ihmisten kuulemista.

Alkuperäiskansoja tukevan filippiiniläisen Tebtebba-järjestön mukaan pelkästään Aasiassa alkuperäiskansoihin kuuluu 200 miljoonaa ihmistä - ja he ovat keskeisiä metsien suojelijoita. REDD-plussan pitäisi tunnustaa sekä alkuperäiskansojen että muiden metsistä ja niiden antimista riippuvaisten ihmisten oikeus metsävaroihin.

Nepalin yhteisömetsien käyttäjien järjestön pääsihteeri Bhola Bhattarain mukaan sekä Nepalin hallitus että kansalaisyhteiskunta ovat REDD-sopimusta vastaan, ellei se takaa hyötyjä yhteisömetsätalouden harjoittajille.

"Toisaalta en ole myöskään kuullut keneltäkään, että he haluaisivat yhteisömetsistään REDD-rahaa. Pikemminkin he odottavat valtion takaavan heille kunnon oikeudet metsävaroihin."

Myös Thaimaan järjestöjen ilmasto-oikeusverkosto on vaatinut maansa hallitukselta, että maanomistuskysymykset on selvitettävä ennen REDD-sopimuksen allekirjoitusta. Luonnonvara- ja ympäristöministeri Suwit Khunkitti rauhoitteli järjestöjä:

"Meillä ei ole tarvetta rientää päättämään, hyväksyäkö REDD vai ei. Teemme lisää selvityksiä löytääksemme vastauksen."

Timo Kuronen

Lähde: Kepa
Kuva: mongabay.com

0 kommenttia:

Lähetä kommentti