Maailmanpankki: Ilmastoneuvottelujen tulos riippuu teollisuusmaiden kunnianhimosta

Yksi Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen suurimmista haasteita on, pystyvätkö rikkaat maat olemaan riittävän tiukkoja päästötavoitteissaan. Teollisuusmaiden tavoitteet ovat signaali ongelman vakavuudesta myös kehitysmaille, sanoo Maailmanpankin taloustieteilijä Kirk Hamilton.

Kehitystalouden tutkimusryhmää johtava Hamilton on yksi Maailmanpankin tämänvuotisen maailman kehitysraportin Development and Climate Change kirjoittajista. Hän esitteli raporttia Suomessa viime viikolla.


Kaikkia vaihtoehtoja ei ole vielä käytetty. Esimerkiksi energiasektorin tutkimukseen ei vielä investoida tarpeeksi, Kirk Hamilton korostaa. Kuva: Olli Moilanen (Kuvakaappaus)

"Ainoa reilu tapa taistella ilmastonmuutosta vastaan on, että rikkaat maat auttavat kehitysmaita rahallisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kehitysmaat tarvitsevat myös uutta teknologiaa ja apua kapasiteetin rakentamisessa", Hamilton sanoo.

Raportin pääviesti on, että ilmastonmuutosta vastaan on toimittava mahdollisimman nopeasti nimenomaan rikkaiden maiden johdolla, koska niillä on suurin velvollisuus ja myös kyky toimia. Haavoittuvassa asemassa olevat kehitysmaat kärsivät suurimman osan ilmastonmuutoksen vaikutuksista, vaikka teollisuusmaat tuottavat päästöistä kaksi kolmasosaa. Tulevaisuudessa köyhät maat tarvitsevatkin vuosittain satoja miljardeja dollareita ilmastorahoitusta nykyisen kymmenen miljardin sijasta.

Raportin mukaan parhaassakin tapauksessa maapallo tulee lämpenemään kahdella asteella. Siihenkin pääseminen voi vaatia teollisuusmailta jopa 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Raportti korostaa etenkin uutta teknologiaa ja energiatehokkuutta tavoitteen saavuttamisessa.

Poliittista tahtoa kaivataan

Hamiltonin mielestä yksi tärkeimmistä asioista, joista ilmastonmuutoksen torjunta on aloitettava, on uuden luottamuksen rakentaminen valtioiden välille yhteistyön avulla. Se on joulukuussa pidettävien Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluiden perusta. Neuvotteluissa ovat mukana myös kehitysmaat.

"Olen optimisti. Neuvottelut tuskin epäonnistuvat, mutta tarvitaan poliittista tahtoa", hän toteaa.

Hän toivoo, että Kööpenhaminan neuvotteluissa edetään useilla eri osa-alueilla: päästöjen vähentämisessä, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, rahoituksessa ja teknologiassa. Pelkona kuitenkin on, etteivät teollisuusmaat sittenkään ole riittävän kunnianhimoisia tavoitteissaan.

Tavoitteiden asettaminen myös kehitysmaille on Hamiltonin mielestä tärkeää. Erityisen haastavaksi asian tekee se, että samalla on myös edistettävä kehitystä ja vähennettävä köyhyyttä. Maailmanpankin raportin mukaan kehitysmaiden vaurastuminen on kuitenkin mahdollista ilman päästöjen kasvua, vaikka perinteisesti hyvinvoinnin lisääntyminen on johtanut myös päästöjen kasvuun.

Hamilton myöntää, että tehtävä on vaikea. Mahdottomia se ei kuitenkaan välttämättä vaadi. Raportin mukaan kehitysmaissa 1,6 miljardille ihmiselle saataisiin sähköt lähes samalla päästömäärällä, joka säästyisi, jos amerikkalaiset vaihtaisivat katumaasturinsa energiaystävällisempiin autoihin.

Yritys vasta alussa

Käytännössä ilmastonmuutoksen torjuminen tarkoittaa, että niin valtioiden kuin yksilöidenkin on muutettava käyttäytymistään. Hamilton pitää tärkeänä esimerkiksi hiiliveroja ja hiilipitoisen energian hinnoittelua riittävän korkealle. Toisaalta myös yksilöiden itsensä on ymmärrettävä päästöjen vähentämisen tärkeys.

"Viime vuosina on tultu pitkä tie: ihmiset ovat alkaneet pitää ilmastonmuutoksen torjuntaa tärkeänä asiana. Kysymys on siitä, miten saada aikaiseksi toimintaa."

Hamilton uskoo, että jos kansalaisia pelotellaan liikaa, he eivät haluakaan enää toimia ilmastonmuutosta vastaan. Ihmisille pitäisi hänen mukaansa kertoa, että vaikka ongelma on vakava, ihmisten teoilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Hamilton ei myöskään usko pessimistien väitteisiin, joiden mukaan kaikki vaihtoehdot ilmastonmuutoksen torjumiseksi on jo käytetty.

"Tosiasiassa emme ole vielä edes yrittäneet.Esimerkiksi energiasektorin tutkimukseen ei vielä investoida tarpeeksi."

Maailmanpankin raportin mukaan esimerkiksi öljysektoria tuetaan nykyisin huomattavasti enemmän kuin energiatutkimusta.

Lähde: global.finland

0 kommenttia:

Lähetä kommentti