Ilmastosopimuksen synty vaatii aktiivista otetta myös Suomelta


Tänään alkaa Kööpenhaminan ilmastosopimuksen kannalta tärkeä viikko, kun poliittiset päättäjät kokoontuvat keskustelemaan sopimuksen sisällöistä ensin YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestettävään huippukokoukseen ja sen jälkeen G20-kokoukseen. Ilmastosopimuksen syntyminen on vaakalaudalla. Vaarallisen ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii nyt aktiivisia ponnisteluja kaikilta osapuolilta – myös Suomelta, WWF korostaa.

Ilmastonmuutoksesta on saatavilla enemmän tietoa kuin koskaan aiemmin. Tutkijat ja elinkeinoelämän edustajat ympäri maailmaa varoittavat päättäjiä ilmastonmuutoksen etenemisestä katastrofaalisiin mittoihin, jos päästöjä ei saada maailmanlaajuisesti laskuun lähivuosina. Kioton pöytäkirjan jälkeisen ilmastosopimuksen synty on silti edelleen epävarmaa. Kehitysmaat eivät ole toistaiseksi vakuuttuneet teollisuusmaiden halusta kantaa vastuunsa päästöjen vähentämisessä ja kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamisessa.

Viimeisen vuoden aikana ilmastoneuvotteluissa on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia. Yhdysvaltain ilmastopolitiikassa on tapahtunut täyskäännös presidentti Barack Obaman valtakauden alettua. Iso-Britannia on hyväksynyt päästölain, jolla se vähentää päästöjään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Viimeisin suuri uutinen saatiin pari viikkoa sitten Japanista, jossa tuleva pääministeri Yukio Hatoyama kolminkertaisti maansa päästövähennystavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Sen sijaan EU ei viime aikoina ole pystynyt jäsenmaiden eriävien näkemysten takia tuomaan neuvottelupöytään rakentavia esityksiä.

WWF vaatiikin erityisesti EU:lta määrätietoisempia toimia ilmastoneuvottelujen edistämiseksi. ”EU:n pitäisi osoittaa arvostuksensa Yhdysvaltain ja Japanin avauksille ja kantaa kortensa kekoon neuvottelujen loppuunsaattamisessa”, arvioi WWF Suomen ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi. ”Kehitysmaiden silmissä EU on suurten puheiden ja pienten tekojen maa. Edelleen on epäselvää, onko EU valmis sitoutumaan 30 prosentin päästövähennyksiin Kööpenhaminassa. Myöskään rahoituskysymyksen ratkaisemiseksi EU ei ole tehnyt vielä yhtään kehitysmaiden silmissä uskottavaa esitystä.”

Myöskään Suomen ei ole syytä piiloutua neuvotteluissa suurempien maiden selän taakse. Esimerkiksi Ruotsi toimii EU:ssa hyvin aktiivisesti kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edistämiseksi. Ruotsin hallitus on asettanut kotimaan tavoitteekseen 40 prosentin päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä, mikä on hyvin linjassa ilmastotieteen vaatimusten kanssa ja osoittaa muille neuvotteluosapuolille, että Ruotsi on valmis tekemään oman osansa vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. ”Valitettavasti Suomelle tuntuu neuvottelukantoja muodostettaessa olevan epäselvää, mikä Suomelle on tärkeintä: vaarallisen ilmastonmuutoksen torjuminen vai lyhytnäköinen kansallisten etujen valvominen”, kärjistää Kaitaniemi.

Lähde: WWF Suomi

0 kommenttia:

Lähetä kommentti