Ilmastonmuutos iski maailman katolle

Korkealla Ladakhin vuoristoseudulla Intian Himalajalla ilmastonmuutos on – kirjaimellisesti – elämän ja kuoleman kysymys. Jokainen vesitippa on arvokas, kun sateet ovat vähentyneet ja jäätiköt sulavat.

"Elämämme on kovempaa kuin aiemmin. Nykyisin joudumme siirtämään vuohet uudelle laidunpaikalle kuukauden välein, kun ennen ruokaa laitumilla riitti pariksi kuukaudeksi. Kuivuuden vuoksi emme saa myöskään kerättyä kesällä tarpeeksi heinää talven varalle, joten meidän täytyy ostaa lisäruokaa talveksi eläimillemme. Tänä vuonna emme ole saaneet sadetta ollenkaan. On kylmää, liian kuivaa ja on paljon vaikeampaa kuin viime vuonna löytää eläimille tarpeeksi ruokaa. Viime vuonna alueella juoksi kesällä pieniä virtoja, nyt ne ovat kuivuneet. Olen huolissani perheeni taloudesta, koska myöskään vuohien villa ei mene nyt kaupaksi. Viime vuonna ostajia vielä riitti. Ehkä syynä on talouskriisi." Urgain Dorjey, Karzok


Urgain Dorjey keritsee vuohiaan. Paimentolaisena elävä Dorjey on huomannut, ettei laidunmailla riitä ruokaa entiseen tapaan. Kuva: Kirsi Hantula (Kuvakaappaus)

Tällaisia kertomuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuulee Ladakhin vuoristoseudulla Intian Himalajalla yhtenään. Ilmastonmuutosta alueella on tutkittu vielä vähän, mutta lämpötilan nousu on kiistaton. Intian armeijan 35 vuoden aikana keräämät tilastot osoittavat, että lämpötila Ladakhin alueen pääkaupungissa Lehissä on noussut noin asteella.
Ilmaston lämpenemisen seurauksena lumiraja Ladakhin vuorilla nousee joka vuosi ylemmäksi ja niiden jäätiköt kutistuvat nopeasti. Myös sademäärät ovat pienentyneet ja talvet muuttuneet vähälumisemmiksi. Vanhusten muistojen puolireiteen ulottuvia hankia ei enää ole.



Sulamisvedet viljelyn ehto

Ladakhilaisten mielissä siintääkin jo pelko, mitä alueen maanviljelylle tapahtuu, jos jäätiköt sulavat kokonaan. Rutikuivalla alueella, jossa vuotuinen sademäärä jää usein noin 80 millimetriin, maanviljely on mahdollista ainoastaan niillä alueilla, joita voidaan kastella jäätiköiden sulamisvedellä. Paikalliset arvioivat, että Ladakhin kylistä jopa 90 prosenttia on täysin riippuvaisia sulamisvesistä.
Sateiden vähentyminen aiheuttaa myös Ladakhin pääkaupungissa Lehissä vakavia ongelmia, joita kaupunkiin saapuvat turistit tietämättään pahentavat. Buddhalaiskulttuuristaan ja lumihuippuisista vuoristaan tunnettu alue on kokenut viime vuosina todellisen turistiryntäyksen, jonka seurauksena Lehiin on rakennettu kymmenittäin uusia majataloja ja hotelleja.

Matkailu vie pohjavesivarastot?

Vaikka kuivalla alueella on perinteisesti totuttu laskemaan jokainen vesipisara - taloihin ei ole rakennettu vesivessoja tai suihkuja - uusissa hotelleissa ei vettä säästellä. Ne ovat alkaneet teettää porakaivoja, jotka saavat vetensä suoraan pohjavedestä. Monet asiantuntijat pelkäävät, että Lehissä pohjavettä käytetään jo liikaa, sillä vähälumisten talvien vuoksi pohjavesivarastot eivät enää täyty. He epäilevät, että ennemmin tai myöhemmin koittaa aika, jolloin kaikki kaupungin pohjavesivarannotkin on käytetty loppuun.
Tilanne ei näytä paremmalta muissakaan alueen kylissä. Jo nyt erään vesipulasta kärsineen kylän asukkaat ovat joutuneet hylkäämään kylänsä ja muuttamaan alemmaksi, lähemmäs vettä. Tulevina vuosina vastaavia tapauksia tullaan näkemään lisää, arvelee Ladakhin ekologisen kehityskeskuksen johtaja Sonam Jorgas.

"Kahden, kolmen vuoden aikana Lehin läheisyydessäkin tullaan samaan tilanteeseen. Kokonaisia kyliä joutuu muuttamaan veden perässä muualle."

Himalaja Aasian jokien äiti

Ilmaston lämpeneminen Himalajalla näyttää myös jatkuvan. Monissa ilmastomalleissa on esitetty, että seuraavan 50 vuoden aikana lämpötila alueella voi kohota vielä puolitoista astetta. Tutkijat arvioivat, että se kiihdyttäisi vuoristojäätiköiden sulamista niin paljon, että viiden vuosikymmenen kuluttua Himalajan jäätiköistä olisi ehkä jäljellä enää 10-15 prosenttia nykyisestä.
Mikäli ennuste toteutuu, maailma voi ajautua ennen näkemättömään vesikriisiin, sillä lukuisat Aasian suurimmista joista saavat alkunsa Himalajan jäätiköiltä. Jos niiden alkulähde kuivuu, jopa miljardin ihmisen päivittäinen vedensaanti on vaakalaudalla.

Kirsi Hantula
Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt toimittaja.

Lähde: global.finland

0 kommenttia:

Lähetä kommentti