Itämeren pohjat ovat edelleen huonossa kunnossa

Merentutkimusalus Aranda palasi torstaina 18.6. vajaan neljän viikon pituiselta tutkimusmatkalta, jolla tutkittiin Suomenlahden, Pohjanlahden ja varsinaisen Itämeren pohjien happitilannetta sekä pohjaeläinyhdyskunnissa tapahtuneita muutoksia. Varsinaisen ja pohjoisen Itämeren pohjien happitilanne on edelleen hyvin huono. Sen sijaan Pohjanlahden happitilanne on normaalin hyvä ja valkokatkakantojen elpyminen jatkuu Selkämerellä. Arandan matkalla tehtiin myös kansainvälisen HYPER-tutkimusprojektin kenttätyöt, jossa selvitetään Itämeren happiongelman syitä ja vaikutuksia.

Pohjien happitilanne on ollut viime vuosina erittäin huono varsinaisella Itämerellä, eikä siinä ole tapahtunut muutosta. Myös eteläisellä Itämerellä pohjanläheinen happitilanne on huonontunut viime vuodesta, vaikka laajoja rikkivetyalueita ei havaittukaan. Keskisellä ja pohjoisella Itämerellä havaittiin runsaasti rikkivetyä pohjaläheisessä vesikerroksessa ja happitilanne on edelleen hyvin huono.

Vuosi sitten happitilanne hieman parantui Suomenlahdella, jonka seurauksena amerikanmonisukasmato on runsastunut Suomenlahden matalilla pohjilla. Suomenlahden syvillä pohjilla happitilanne on jälleen huonontunut, eikä pohjaeläimiä havaittu lainkaan. Kaikkiaan pohjaeläimiä tavattiin hyvin niukasti Suomenlahdella.

Sen sijaan Selkä- ja Perämerellä happitilanne oli normaalin hyvä, ja valkokatkakannat ovat ilahduttavasti jatkaneet elpymistään yli kymmenen vuoden taantuman jälkeen. Tulokaslaji amerikanmonisukasmadon levinneisyys on pysynyt ennallaan.

Pohjaeläimet ovat tärkeässä roolissa meriekosysteemin toiminnassa. Pohjaeläimet muokkaavat ja hapettavat pohjasedimenttiä, toimivat luonnon omana 'puhdistuslaitoksena' hajottamalla orgaanista ainesta sekä vaikuttavat merkittävästi merenpohjan sisäiseen ravinnekuormitusprosessiin. Pohjaeläimet ovat tärkeä ravinnonlähde monelle kalalajille, ja pitkäikäisinä ne heijastavat meren tilaa ja kertovat sen kehityksestä.

Myös monitieteellisen HYPER-tutkimusohjelman kenttätyöt saatiin tehtyä suunnitelmien mukaan. Sen tavoitteena on selvittää sekä luonnollista että ihmisten aiheuttamaa hapettomuutta eripuolilla Itämerta. Kansainvälinen tutkimusryhmä keräsi laajan ja ainutlaatuisen tutkimusaineiston kaikilta Itämeren merialueilta. Tutkimusohjelman tavoitteena on selvittää, miten Itämeren alueen ravinnepäästöt saadaan parempaan hallintaan.

Arandan matkalla selvitettiin Itämeren pohjien tilaa osana HELCOMin ja Merentutkimuslaitoksen aloittamaa ja nykyisin Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen ylläpitämää pitkäaikaismuutosten seurantaa. Matka kattoi suurimman osan Itämerta. Näytteitä otettiin 85 tutkimuspisteeltä pohjaeläinlajiston ja -lukumäärien selvittämiseksi sekä kartoitettiin syvänteiden happikatoalueiden laajuutta.

Lähde: Suomen ympäristökeskus
Kuva: Itämeriportaali

0 kommenttia:

Lähetä kommentti