Yhdeksän kemikaalin käyttöä ja tuotantoa rajoitetaan maailmanlaajuisesti

Yhdeksän uuden pysyvän orgaanisen yhdisteen tuotantoa ja käyttöä rajoitetaan. Asiasta päätettiin viime perjantaina päättyneessä Tukholman sopimuksen neljännessä osapuolikokouksessa. Päätöksen myötä rajoitettujen yhdisteiden määrä nousee 21:een. Tukholman sopimus on maailmanlaajuinen pysyvien orgaanisten yhdisteiden käyttöä ja päästöjä rajoittava yleissopimus.

Tärkeimmät maailmanlaajuiset rajoitukset koskevat hyönteismyrkkynä käytettyä lindaania (gamma-HCH) ja edelleen laajalti muun muassa tuotteiden pintakäsittelyaineena ja teollisuuden prosesseissa käytettyjä täysin fluorattuja PFOS-yhdisteitä. PFOS kertyy vereen eikä hajoa luonnossa lainkaan.

Lisäksi kiellettiin kahden bromatun palonsuoja-aineen (pentabromidifenyylieetteri ja oktabromidifenyylieetteri) valmistus ja käyttö. Niitä on käytetty muovien ja vaahtomuovien paloturvallisuuden parantamiseksi erityisesti huonekaluissa, sähkölaitteissa ja ajoneuvoissa.

Loput kielletyt aineet ovat lindaanin tuotannossa syntyvät sivutuotteet alfa- ja beta-HCH, palonsuoja-aine heksabromibifenyyli (HBB) ja torjunta-aineena käytetty klordekoni. Myös torjunta-aineen tuotannossa ja palonsuoja-aineena käytetyn pentaklooribentseenin (PeCB) tuotanto ja käyttö kiellettiin. Samalla sitouduttiin vähentämään sen päästöjä jätteenpoltosta ja teollisista prosesseista.

Pysyvien orgaanisten yhdisteiden rajoittaminen maailmanlaajuisesti on välttämätöntä ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi. Maahantuotavien tuotteiden sisältämiä haitallisia aineita ei voida kovin hyvin kontrolloida. Kaukokulkeutuvilla yhdisteillä on myös taipumus kulkeutua kohti napa-alueita päästöpaikasta riippumatta.

Kokouksessa päätettiin myös tiivistää Tukholman sopimuksen, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista solmitun Rotterdamin sopimuksen sekä Baselin jätesopimuksen välistä yhteistyötä. Yhteistyön toivotaan edistävän erityisesti kansallista toimeenpanoa. Asian valmistelu jatkuu ensi vuonna pidettävässä kolmen sopimuksen yhteisessä osapuolikokouksessa.

Suomi osallistuu tähän niin sanottuun synergiaprosessiin huomattavan korkealla profiililla. Synergiaprosessi liittyy sekä kansainvälisen ympäristöhallinnon että välillisesti koko YK:n kehittämiseen. Sitä voidaan pitää myös merkittävänä horisontaalisena ennakkotapauksena kansainvälisessä sopimusoikeudessa.

Lähde: Ympäristöministeriö

0 kommenttia:

Lähetä kommentti