Tulevaisuuden vesipula näkyy ruoan hintojen nousuna

Vesi on merkittävässä asemassa muun muassa ruokapolitiikassa. Veden globaalia merkitystä nyt ja tulevaisuudessa pohdittiin viime viikolla Helsingin yliopiston ympäristökeskuksen järjestämässä Water Use and Climate Change -seminaarissa.

Mark W.RosegrantInternational Food Policy Research -instituutista puhui seminaarissa veden merkityksestä ruoan tuotannossa. Hänen mukaansa viime vuosina koettu ruoan hinnan nousu johtuu monista tekijöistä. Ensinnäkin ruoan kulutus on kasvanut väestönkasvun myötä. Raju taloudellinen kasvu ja kaupungistuminen Aasiassa on lisännyt lihan ja maidon tarvetta, ja parantunut talouskasvu Afrikassa on puolestaan lisännyt joidenkin peruselintarvikkeiden kuten riisin ja vehnän kysyntää.

Ruoan tuotanto ei ole kuitenkaan pysynyt tarpeen tasalla. Sekä ruoan tuottamiseen käytettävästä vedestä että viljelysmaasta on ollut pulaa. Esimerkiksi biopolttoaineiden kasvanut käyttö on verottanut ruoan kasvattamiseen käytettävää viljelysmaata.

Rosegrantin mielestä maataloustuotantoon ja -teknologiaan ei ole investoitu riittävästi tilanteen korjaamiseksi. Eikä tilanne jatkossakaan tule helpottumaan. Instituutin tekemien tutkimusten mukaan ruoan hinnan arvioidaan nousevan ainakin vuoteen 2050 asti.

Ilmastonmuutos tuo vesipulan
Ruoan tuotannossa keskeisessä roolissa on vesi, josta tulee olemaan pulaa. Ilmastonmuutoksen seurauksena ruokasadoista tulee entistä epävarmempia, kun sateet eivät joko tule ajallaan tai ovat riittämättömiä.

Jotta maailmaan saataisiin tuotettua riittävästi ruokaa, tarvitaan entistä enemmän keinokastelua. Siihen käytettävästä vedestä kilpailevat kuitenkin muun muassa teollisuus, karjanhoito ja kotitalouksissa käytettävä vesi. “Tulevaisuudessa nähdäänkin lisääntyvää kilpailua vedestä monilla sektoreilla”, varoitti Rosegrant.

Lisääntyvä veden niukkuus ja sen huononeva laatu vaikuttavat alentuvasti ruoan tuotantoon, nostavat ruoan hintaa ja huonontavat sen turvallisuutta. “Hinnan nousuun vaikuttavat myös kasvavat energiakustannukset, jotka liittyvät veden pumppaamiseen, kuljetukseen ja suolan poistamiseen merivedestä”, totesi Rosegrant. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset hintojen nousuun tulevat olemaan 50 - 60 prosentin luokkaa.

Jotta ruoan tuotanto tulevaisuudessa voitaisiin taata, tulee Rosegrantin mukaan vedenkäyttöä tehostaa investoimalla rahaa tutkimukseen ja laitteisiin sekä uudistamalla vedenkäytön hallinnointia ja politiikkaa. Hänen mukaansa 20 miljardin dollarin vuosittaisilla lisäinvestoinneilla saataisiin aikaan merkittäviä muutoksia.

Vedestä ihmisoikeus?
Paitsi laajamittaisessa ruoantuotannossa myös kotitalouksissa kärsitään monin paikoin vesipulasta.Rosegrantin mielestä ruohonjuuritasolla pitäisi satsata kehitysmaiden naisiin. ”Heillä on keskeinen rooli kotitalouksissa suhteessa veden ja ruoan hankintaan ja käyttöön, ja kouluttamalla heitä voidaan saada paljon aikaan.”

Antti Belinskij Helsingin yliopistosta pohti vettä ihmisoikeuskysymyksenä. Maailmassa on 1,1 miljardia veden puutteesta kärsivää ihmistä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa 12 prosentilla väestöstä ei ole saatavilla tarpeeksi vettä, ja maassa onkin tehty toimia, jotka tähtäävät siihen, että vedestä tehtäisiin kaikkia kansalaisia koskeva oikeus. “Vettä pitäisi paitsi olla käytössä riittävästi, sen tulisi olla laadultaan hyvää, turvallisesti saatavilla ja sen hinnan tulisi olla kohtuullinen”, totesi Belinskij.

Lähde: global.finland

0 kommenttia:

Lähetä kommentti