Tulevaisuuden kodit ilmaston lämmetessä


Kuva: Dome of a Home
Ilmaston lämpeneminen muuttaa elämäämme. Ilmastomallit ennustaa trooppisten myrskyjen lisääntyvän, olevan voimakkuudeltaan vahvempia ja esiintyvän useammin. Lämpenevä ilmasto lisää kuivuutta aiheuttaen enenevissä määrin mm. metsäpaloja, sekä jäätiköiden sulamista nostaen merenpinnan tasoa.
Jotkut arkkitehdit ovat varautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja suunnitelleet tulevaisuuden kotejamme.

USA:ssa kupolitalojen suosio on kasvussa. Ne kestävät paremmin äärimmäisiä sää olosuhteita kuin perinteiset rakenteet. Joillakin yrityksillä, kuten Monolithic, [Linkki] on tarjota malleja kupolitalojen rakentamiseen.

Pyöristetyssä rakennuksessa on pienempi ilmanvastuskerroin kuin perinteisellä suorakaiteen muotoisella talolla.

Hollannissa on suurempi huoli merenpinnan tason noususta kuin pyörremyrskyistä. Arkkitehdit ovat kokeilleet sekä kelluvia, että "puujaloilla" seisovia rakenteita mahdolliseksi ratkaisuksi vedenpinnan nousua vastaan. Kuvat: tolpilla seisova Deltec Homes,ja kelluva Waterstudio.NL


Lähde: New Scientist
***************
Rakentamisen suhteen Amerikoissa on varmasti syytä rakennella arkkitehtien suunnittelemia kupolitaloja, ettei jatkuvasti lisääntyvät ja voimistuvat pyörremyrskyt tuhoa ihmisten koteja, niin kuin se hajottaa perinteiset suorakaiteen muotoiset talot. Hollannissa vedenpinnantason noususta johtuen kelluvat ja puujaloilla seisovat talot ovat tietenkin tarkoituksenmukaisempia. Mutta samalla koko hommeli pistää ihmettelemään, että tämäkö on sitä tulevaisuuteen varautumista? Ei se, että varaudutaan, vaan se, että on pakko suojautua oman toimintamme seurauksilta. On siis sopeuduttava mitä lämpenevä ilmasto tuo tullessaan, mutta kulutusjuhlat jatkuvat vain hiukan muotoaan muuttaen, kävi miten kävi, siltä se vaikuttaa. 



Ihmismieli on käsittämätön, ei uskota ennen kuin tapahtuu jotakin todella järisyttävää kuten esim. Sarasvatin hiekkaa kirjassa, Risto Isomäen fiktiivinen kuvaus megatsunamista, merenpinnan noususta ja ydinkatastrofista. Jos se tapahtuisi tosielämässä, silloinko vasta mahdollisesti jäljelle jääneet ihmiset havahtuisivat todellisuuteen?


Pasi Toiviainen kirjoittaa, Kuumat paikat, blogissaan


Herätys, kollegat – yhä pahemmalta näyttää
“Varovasti julkisuudessa, mutta äänekkäästi yksityisesti, ilmastotutkijat kaikkialla sanovat samaa: se on ohi. Vuodet, joiden aikana yli 2 °C globaali lämpeneminen olisi voitu estää, ovat kuluneet, mahdollisuudet haaskattu kieltämiseen ja viivyttelyyn. Nykyisillä kehityskuluilla olemme onnekkaita, jos selviämme 4 °C lämpenemisellä. Torjunta (kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen) on epäonnistunut; nyt meidän on sopeuduttava siihen, mitä luonnolla on meille varastossa. Jos pystymme.” Lue lisää>>





0 kommenttia:

Lähetä kommentti