Vain viidennes suomalaisista hyväksyy ruuan käytön biopolttoaineena

Suomalaiset eivät tahdo, että autoja tankataan ruokakasveilla. Siitä huolimatta Suomi jarruttaa EU-tavoitteiden uudistamista biopolttoainebuumin suitsimiseksi.

Vain hieman reilu viidennes suomalaisista hyväksyy ruoka-aineiden käyttämisen biopolttoaineena, ilmenee Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan teettämästä tutkimuksesta. Tämä tulisi ottaa huomioon, kun biopolttoainetavoitteita tarkastellaan EU:n ministerineuvoston kokouksessa 10. lokakuuta.

Taloustutkimus Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan ainoastaan 22 prosenttia suomalaisista pitää uusiutuvia energianlähteitä kuten biopolttoaineita hyvänä asiana, jos niiden valmistamiseen käytetään viljaa ja muita ruuan raaka-aineita.

“Tämä on selvä viesti myös päättäjille: kansalaiset eivät halua leipää autojen tankkeihin. Ruuan käyttäminen polttoaineena on kestämätöntä maailmassa, jossa yli miljardi ihmistä näkee nälkää”, toteaa Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi.

Tutkimusten mukaan biopolttoaineiden ja ruokakriisin yhteys on selvä. Arviot siitä, miten suuri osuus ruuan hinnan noususta johtuu biopolttoaineista, vaihtelevat Yhdysvaltain hallinnon kolmesta prosentista YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n 10-15 prosenttiin ja Maailmanpankin 75 prosenttiin.

Tällä hetkellä voimassa olevan EU:n tavoitteen mukaan biopolttoaineiden pitäisi kattaa 5,75 prosenttia Euroopassa käytettävistä liikenteen polttoaineista vuoteen 2010 mennessä ja 10 prosenttia vuonna 2020.

Suomi jarruttaa EU-tavoitteiden uudistamista

Energiaministereistä koostuva EU:n ministerineuvosto kokoontuu perjantaina 10. lokakuuta arvioimaan biopolttoainetavoitetta.

Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunta äänesti syyskuussa tavoitteen maltillistamisen puolesta: sen mukaan välitavoitetta voidaan laskea 5 prosenttiin vuonna 2015 ja kasvava osuus biopolttoaineista tulee valmistaa muista kuin ruokakasveista. Määrällisiä tavoitteita arvioidaan uudelleen vuonna 2014.

Suomen hallitus vastustaa näitä muutoksia, todetaan esimerkiksi valtioneuvoston EU-viikkobriefissä EU:n ilmasto- ja energiapaketista 26. syyskuuta 2008.

“Suomen kanta johtunee osittain itsekkäistä intresseistä ja siitä, että halutaan varmistaa turpeen hyväksyminen biopolttoaineen raaka-aineeksi”, Nahi arvioi.

Kansalaisjärjestöt ovat kampanjoineet tavoitteiden laskemisen sekä tiukempien sosiaalisten ja ympäristökriteerien puolesta, sillä biopolttoaineiden tuotanto on nostanut ruuan hintoja ja lisännyt nälkää. Kaikki ruokakasveista valmistetut biopolttoaineet eivät tutkimusten mukaan edes ole fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisempiä.

“EU:n ministerineuvostolla on nyt mahdollisuus ottaa askel oikeaan suuntaan ja varmistaa, ettei energiapolitiikka pahenna nälkää kehitysmaissa “, Nahi painottaa.
Pohjoisessa kriittisempää väkeä

Tutkimusta varten haastateltiin 1002 ihmistä 17.-23. syyskuuta 2008. Oulun ja Lapin läänissä asuvat suhtautuivat ruoka-aineista valmistettuihin biopolttoaineisiin eteläsuomalaisia kriittisemmin.

Kristillisdemokraattien, perussuomalaisten ja RKP:n kannattajat olivat kriittisimpiä ruuan käyttöä biopolttoaineena kohtaan, kun taas vihreiden, SDP:n ja kokoomuksen kannattajat suhtautuivat asiaan myönteisemmin.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa on yli 270 suomalaisen kehityspolitiikkaa seuraavan ja kehitysyhteistyötä tekevän kansalaisjärjestön kattojärjestö sekä Suomen johtava kehityspolitiikan järjestöasiantuntija.

Lähde: Kepa

0 kommenttia:

Lähetä kommentti