Suomen ympäristön tila vuonna 2008

bekkerister on Helmikuu 11th, 2009

Suomen ympäristön tila on monessa suhteessa parempi kuin 10–20 vuotta sitten. Ympäristönsuojelu on edistynyt, mutta ilmastonmuutos uhkaa jättää menneet saavutukset varjoonsa. Vielä 1990-luvulla siihen suhtauduttiin enemmänkin kaukaisena haasteena kuin ongelmana, jolle pitäisi heti tehdä jotain. Tilanne muuttui 2000-luvulla, kun lukuisat tutkimukset ja raportit tarkensivat ilmastoennusteita ja arvioita lämpenemisen voimakkuudesta ja seurauksista.

Suomen ympäristökeskuksessa toimitetun valtakunnallisen katsauksen lisäksi julkaistaan 13 alueellista katsausta ympäristön tilasta. Tietolähteinä on käytetty ympäristöhallinnon asiantuntijoita ja tietojärjestelmiä sekä muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Suomi käyttää runsaasti luonnonvaroja

Suomen luonnonvarojen käyttö on kasvanut  vuodesta 1970 noin puolitoistakertaiseksi. Energian kokonaiskulutus on yli viisinkertaistunut vuodesta 1950. Noin neljännes Suomessa käytetystä energiasta tulee uusiutuvista lähteistä ja Suomi onkin maailman johtavia maita bioenergian käytössä. Sitä saadaan erityisesti metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvistä puupohjaisista polttoaineista.

Kodeissa tietokoneet ja muu kodin elektroniikka ovat nousseet sähkösaunojen veroisiksi sähköenergian kuluttajaksi. Autojen määrä on kasvanut voimakkaasti 1940-luvun lopulta lähtien. Jokainen suomalainen ajaa tai kulkee henkilöauton kyydissä vuodessa noin 12 000 kilometriä ja henkilöautoja on 2,6 miljoonaa. Monet liikenteen päästöistä ovat vähentyneet, mutta hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet noin 16 prosenttia vuodesta 1990.

Kasvihuonekaasupäästöjen takia Suomen ilmasto lämpenee vauhdilla, ja Etelä-Suomen pakkastalvet ovat  jäämässä historiaan. Ennusteet osoittavat 3–7 asteen lämpötilan nousua Suomessa vuoteen 2100 mennessä.  Talvet lämpenevät enemmän kuin kesät ja myös sateet lisääntyvät eniten talvikuukausina. Talvista onkin Etelä-Suomessa tulossa suurelta osin lumettomia ja nykyistä sateisempia.

Suomalaisten arjen ympäristö muuttunut

Suurimmassa osassa Suomen kaupunkiseutuja yhdyskuntarakenne hajautuu: kaupunkiseutujen reuna-alueille muodostuu uusia taajama-alueita ja koti, työpaikka ja palvelut ovat usein etäällä toisistaan. Samaan aikaan joukkoliikenteen palvelut suurimmissa kaupungeissa ovat koko ajan heikentyneet pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Autoriippuvaisuutta on tästä syystä vaikea vähentää.

Suomalaisen työmatka on nyt lähes kaksi kertaa niin pitkä kuin parikymmentä vuotta sitten,  jo noin 13 kilometriä suuntaansa. Kahdella kolmasosalla suomalaisista lähin ruokakauppa on linnuntietä enintään kilometrin päässä, eikä tilanne ole 2000-luvulla juurikaan muuttunut. Silti ruokaostoksille mennään usein lähikauppaa kauemmas suuriin marketteihin. Ostos- ja asiointimatkoista peräti 86 prosenttia kuljetaan henkilöautolla. Tieliikenne on ylivoimaisesti suurin melun lähde. Yli 55 desibelin liikennemelulle altistuu noin 800 000 suomalaista.

Ilmanlaatu on nykyisin parempi kuin parikymmentä vuotta sitten. Suurin parannus on tapahtunut teollisuuslaitosten ja voimaloiden liepeillä. Voimakkaasti kasvanut autoliikenne on kuitenkin hidastanut ilman puhdistumista kaupungeissa ja pahimmaksi ilmanpilaajaksi ovat nousseet hengitysilman hiukkaset. Hiukkasia tulee hengitysilmaan ajoneuvojen pakokaasuista ja renkaiden aiheuttamasta tienpinnan kulumisesta.

Jätteiden määrä on edelleen kasvussa ja niiden synnyn ehkäisyä ja niiden hyötykäyttöä pitää tehostaa. Yhdyskuntajätettä on alle neljä prosenttia ja siitä noin kaksi kolmasosaa on kotitalouksien jätettä. Suurin osa jätteestä on teollisuuden mineraalijätteitä ja puujätteitä.

Vesistöt puhdistuneet

Teollisuuden  fosforipäästöt ovat vain murto-osa 1980-luvun tasosta.  Maatalous on nykyisin merkittävin vesistökuormittaja. Miljoona suomalaista asuu edelleen haja-asutusalueilla kiinteistöissä, jotka eivät kuulu viemäriverkostoon. Järvien ekologinen tila on pääosin hyvä, suurimmat ongelmat löytyvät joki- ja rannikkovesissä.

Luontotyypeistä uhanalaisimpia ovat niityt, kedot ja hakamaat. Luontotyyppien uhanalaistumisen yleisin syy on metsätalous. Noin joka kymmenes eläin- ja kasvilaji Suomessa on uhanalainen.

Ilmastonmuutosta hillittävä

Suomen ympäristön tilaan vaikuttavat kansainväliset toimet erityisesti ilmasto- ja ilmansuojelupolitiikassa. Neuvottelut vuoden 2012 jälkeisistä kasvihuone­kaasujen päästövähennyksistä jatkuvat. EU:ssa on käsiteltävänä mm. asetus raskaiden ajoneuvojen pakokaasuvaatimuksista, suurten polttolaitosten päästöjä koskeva uudistus sekä ehdotus tiettyjen päästöjen kansallisiksi päästökatoiksi.

Valtioneuvosto päättää loppuvuodesta vesienhoitosuunnitelmista, joiden tavoitteena on sisä- ja rannikkovesien sekä pohjavesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi EU:n meristrategiadirektiivi velvoittaa, että talousvyöhykkeeseemme kuuluvien merialueiden tila on hyvä vuoteen 2021 mennessä.

Luonnonvarojen hyödyntämistä edistetään mm. uusimalla jätealan lainsäädäntö. Myös biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto on valmisteilla.

Ympäristön tila Suomessa 2008 (pdf, 4,5Mt)

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Ympäristön tila 2008

Lähde: Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö

0 kommenttia:

Lähetä kommentti