Menetetty luontopääoma

Maapallo pystyy meidät kaikki elättämään, mutta ihmisen ahneuteen sekään ei pysty vastaamaan. (Mahatma Gandhi)
Tuo aikoinaan Mahatma Gandhin lausunto pitää pääosin tänä päivänäkin paikkansa. Kysehän on loppujen lopuksi vain poliittisesta tahdosta ja oikeudenmukaisuudesta, ei siis ahneudesta joka nykyisin on vallalla.

Absurdi talouden globalisaatio on johtamassa ekokatastrofiin.

Maailmankaupan teoreettisena perusteena on ns. komparatiivinen etu, jonka mukaan kunkin maan tulee keskittyä niiden tuotteiden valmistamiseen, joista se saa suurimman suhteellisen kustannusedun. Taloudet ovat siten pyrkineet erikoistumaan luonnonvarojensa ja työvoimansa antamien edellytysten pohjalta kansainvälisen työnjaon kannalta mahdollisimman edullisella tavalla. Tämä tulee aiheuttamaan paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti lisääntyvää rasitusta ympäristöllemme, sekä kiihdyttämään entisestään kasvihuoneilmiötä, ympäristömme rasitusta ja luonnonvarojen loppumista. (vrt. esim. Kiina ja Intia. Meret. Sademetsät -> Brasilia, Indonesia ja Afrikka)

Luonnonvarojen käyttö nykyään ylittää jo kolmellakymmenellä (30) prosentilla maapallon biokapasiteetin eli tuotantokyvyn. Jos siis kehitys- ja kehittyvien maiden elintaso nousee länsimaiden tasolle tarvittaisiin neljä (4) maapalloa lisää. Meillä on vain tämä yksi. Mitä tehdä?

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat jo kyllin vakavia. Jäätiköt ja ikiroudat sulavat, merenpinta nousee ja merivesi lämpenee, rankkasateet ja myrskyt lisääntyvät ja voimistuvat, aavikoituminen lisääntyy, kuivuus, helteet jne. pahenevat kaikkialla.

Luonnonvarat hupenevat, sademetsiä hävitetään kiihtyvää tahtia, kalakannat ovat romahtaneet, viljelyalueita on köyhtynyt jopa pilaantunut tehomaatalouden seurauksena, neljäsosa makeanveden varannoista saastunut, maapallon eliökantojen sukupuutot ja uhanalaisuus lisääntynyt roimasti.

Jatkuvasti muutetaan tuottavaa maata keinotekoisiksi maapeitteiksi asuin-, toimisto-, liike- ja tehdasalueita sekä maanteitä varten, ja se supistaa merkittävästi luontopääomaa. Nämä alueet ovat lopullisesti menetettyjä luontoarvoja.
Ihmisten varallisuus kasvaa luonnonvarojen kustannuksella, seurauksena luonnon oma varallisuus vähenee, eli luonnonvarat hupenevat, luonnonvarat joihin olemme riippuvuussuhteessa ja joita ilman emme tule toimeen.                                                    
Esimerkiksi EU:n alueella rakennettu maa-ala levisi 190 km²:n vuosivauhtia vuosina 1990–2000. Maapeitteen muuttaminen luonnontilasta kaupunkimaiseksi ja infrastruktuurin kehittäminen on peruuttamatonta. Näitä muutoksia pidetäänkin rannikkoalueiden kestokyvyn pääuhkina. Rakennetusta maasta 61 prosenttia käytettiin asumista, palveluita ja virkistystä varten.

Energian ja luonnonvarojen käyttö lisääntyy valtavasti, joka puolestaan vain voimistaa kasvihuoneilmiötä. Ensisijaisen tärkeää on supistaa energian tuotantoa ja käyttöä huomattavasti, tämä on tärkeää jo primäärienergia lähteiden riittävyyden kannalta. Energian tuotannon ja käytön vähentäminen on halvin ja tehokkain tapa ihmisen toiminnasta aiheutuvan kasvihuoneilmiön estämiseksi.

Olemme jo nyt hyvin lähellä tilannetta joka jatkuessaan johtaa vääjäämättömästi myös yhteenottoihin (sotiin) hupenevista luonnonvarojen hallinnasta ja käytöstä.

Uuden ruotsalaistutkimuksen mukaan ilmasto-ongelmat voivat johtaa sotiin. Ilmastonmuutoksella tulee olemaan suuri vaikutus maailman turvallisuuspolitiikkaan, arvioi Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tekemä tutkimus. Ilmastonmuutoksen koettelemilla alueilla konfliktien todennäköisyys tulee kasvamaan.

Luonnonvarojen riisto jatkuvaan talouden kasvattamiseen, eli pohjaton ahneus on johtamassa lopulta ekokatastrofiin.

bekkerister

Kulutus ylitti luonnon rajat viime vuonna ennätysaikaisin

(ympäristö.fi) Ihmiset ovat kuluttaneet syyskuun 23. päivänä 2008 loppuun kaikki luonnon tänä vuonna tuottamat luonnonvarat. Laskelma perustuu tutkimuslaitos Global Footprint Networkin mittauksiin siitä, paljonko ihmiskunta käyttää vuodessa luonnonvaroja ja kuinka paljon niitä on vielä käytettävissä.

Luonnon rajat tulevat tänä vuonna ennätysaikaisin vastaan ja ylikulutusaste on 40 prosenttia suurempi kuin planeetan kyky uusia luonnonvarojaan. Ihmiskunnan ensimmäinen Maapallon ylikulutuspäivä (Global Overshoot Day) oli joulukuun 31. vuonna 1986. Kymmenen vuotta myöhemmin ihmiskunta käytti vuodessa 15 prosenttia enemmän luonnonvaroja kuin planeetta pystyi tarjoamaan ja maapallon luonnonvarat käytettiin loppuun jo marraskuussa.

Maailman ylikulutuspäivä muistuttaa, että luonnollakin on budjettinsa. Luonto voi tuottaa vain tietyn määrän luonnonvaroja ja sitoa vain tietyn määrän jätteitä kunakin vuonna. Maailmanlaajuisesti ihmiset ylittävät planeetan biologisen kyvyn tuottaa luonnonvaroja 1,4-kertaisesti. Ylikulutus on syynä useisiin polttavimpiin ympäristöongelmiin kuten ilmastonmuutokseen ja vähenevään luonnon monimuotoisuuteen.

Global Footprint Network laskee joka vuosi ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen, joka kuvaa sitä, kuinka suuri alue tarvitaan ihmiskunnan elintason ylläpitämiseen. Tutkimuslaitos vertaa jalanjälkeä ekosysteemien kykyyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä jätteitä. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan määrittää päivä, jolloin ihmiskunta alkaa elää yli varojensa.

Suomen luonnonvaroja on suuren pinta-alan vuoksi henkeä kohden laskettuna varsin paljon. Tästä syntyy helposti väärä mielikuva, että Suomen luonnonvarojen kulutus ja hiilidioksidipäästöt olisivat kohtuullisia. Global Footprint Networkin laskelmien ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tarkistuksen mukaan suomalaisilla oli vuonna 2006 maailman kolmanneksi suurin ekologinen jalanjälki. Uudet laskelmat kansallisista ekologisista jalanjäljistä ilmestyvät vielä tänä vuonna.


Global Footprint Network ja sen kansainväliset kumppanit vaikuttavat liike-elämään ja poliittisiin päättäjiin, jotta ekologiset rajat ja luonnon kantokyky huomioitaisiin kaikessa päätöksenteossa. Kansalaiset puolestaan voivat laskea internetissä oman ekologisen jalanjälkensä ja oppia pienentämään sitä.
WWF:n Living Planet raportin 2008 (pdf) mukaan maailmanlaajuinen jalanjälkemme ylittää nyt maapallon uusiutumiskyvyn noin 30 prosentilla. Jos jatkamme samalla vaatimustasolla, tarvitsemme 2030-luvun puoliväliin mennessä kaksi maapalloa elintasomme ylläpitämiseksi. Tämän vuoden raportissa kiinnitetään ensimmäistä kertaa huomiota siihen, miten kulutuksemme vaikuttaa maapallon vesivaroihin ja miten haavoittuvia olemme vesipulan uhatessa monilla alueilla.

1 kommenttia:

  1. i come from the country where he is the father of a nation.. this man has all the respect he deserve to have from all the indians.. he is worshiped like a God

    VastaaPoista