Kohtalokkaat suuronnettomuudet

Suuronnettomuudet koskettavat kokonaisia yhteisöjä, kansakuntia tai jopa koko ihmiskuntaa. Vaikka itse onnettomuus tapahtuisi kaukana, suru ja järkytys saattavat koskettaa. Suuronnettomuuksia ovat mm., luonnonkatastrofit, kemikaalionnettomuudet ja ydinvoimalaonnettomuus.

Suuronnettomuudet havahduttavat huomaamaan, kuinka tuhoisia esimerkiksi pyörremyrskyt, maanjäristykset, kemikaalit, radioaktiivinensäteily ja sodat voivat olla ihmiselle ja ympäristölle. Jokapäiväiset, ympäristöä hitaasti saastuttavat päästöt sen sijaan jäävät helposti huomiota vaille.

Luonnonkatastrofeja on luonnostaankin kuten maanjäristyksiä. Lisäksi on katastrofeja jotka ihminen itse on aiheuttanut toiminnallaan kuten voimistuneet hirmumyrskyt, kuivuudet, tulvat jne. Katastrofiksi luokiteltavia luonnon tai ihmisen aiheuttamia onnettomuuksia tapahtuu maailmassa joka vuosi yli 800.

Luonnonkatastrofit

Indonesiaan kuuluvan Sumatran saaren luoteispuolella tapahtui 26.12.2004 aamulla poikkeuksellisen voimakas maanjäristys, joka aiheutti noin 1 200 km pituisen maankuoren repeämän ja laajan hyökyaallon (tsunamin).

Aalto aiheutti suurta tuhoa erityisesti Sumatran sekä Thaimaan, Sri Lankan ja Intian rannikoilla, jolloin noin 300 000 ihmistä kuoli tai katosi.

Hurrikaani Katarina v.2005. New Orleansin pormestari Ray Nagin määräsi sunnuntaina 28. elokuuta koko kaupungin (1,4 miljoonaa asukasta) evakuoitavaksi. Suurin osa kaupungista sijaitsee merenpinnan alapuolella. Kaupunkia suojaavat 4 metriä korkeat padot eivät kestäneet myrskyn vaikutuksia ja lähes 80% New Orleansin kaupungista jäi veden alle. New Orleans ja sen lähikaupungit kokivat erittäin mittavat tuhot. Hurrikaanin virallinen uhriluku (7. lokakuuta 2005) on 1242 kuollutta. Luku sisältää vain vahvistetut kuolleet, siinä ei esimerkiksi ole huomioitu kaikkia kadonneiksi ilmoitettuja. Aluksi uhrien määräksi pelättiin jopa yli 10 000. Taloudellisten vahinkojen arvioitiin nousevan jopa yli 200 miljardiin Yhdysvaltain dollariin.

Rajuimmat maanjäristykset

1. Chile, 1960. Voimakkuudeltaan 9,5 richteriä. Kuolonuhreja: 32 290
2. Alaska, 1964. Voimakkuudeltaan 9,2 richteriä. Kuolonuhreja: 131
3. Sumatra, 2004. Voimakkuudeltaan 9,3 richteriä. Kuolonuhreja: 283 100
4. Japani, 2011. Voimakkuudeltaan 9,0 richteriä. Kuolonuhreja yli 20 000

Tulivuoren purkauksia

1586 Kelut, Indonesia: noin 10 000 kuollutta, | 1783 Lakagigar, Islanti: noin 9 000 kuollutta, | 1792 Unzen, Japani: noin 15 000 kuollutta, | 1815 Tambora, Indonesia: noin 92 000 kuollutta, | 1883 Krakatau, Indonesia: noin 36 000 kuollutta, | 1902 Mont Pelée, Martinique: noin 30 000 kuollutta, | 1912 Novarupta, Alaska: purki 20 km³ ainetta, | 1980 Mount Saint Helens, Washington: hävitti noin 600 km2, | 1983 Kilauea, Havaiji: laava peitti noin 80 km2, | 1984 Nevado del Ruiz, Kolumbia: yli 20 000 kuollutta, | 1991 Mt. Pinatubo, Filippiinit: 300–900 kuollutta.

Ydinvoimala onnettomuuksia

  • NRX, Ontario, Kanada 1952,
  • EBR-I, Idaho, USA 1955,
  • Windscale, Sellafield, Englanti 1957,
  • Santa Susana Field Laboratory, Simi Hills, Kalifornia 1959,
  • Enrico Fermi Nuclear Generating Station, Michigan, USA 1966
  • Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus Pennsylvania, USA1977.
  • Harrisburgin ydinvoimalaonnettomuus Yhdysvalloissa 1979.
  • Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26. huhtikuuta 1986 Ukrainassa. Radioaktiivinen päästö oli valtava. 13–30 prosenttia reaktorin 190 tonnista polttoainetta arvioidaan levinneen ympäristöön. Eniten säteilylle altistuivat voimalan työntekijät, paloja sammuttaneet palomiehen sekä ne noin 200 000 sotilasta. 200 000 ukrainalaista, venäläistä ja valkovenäläistä evakuoitiin 30 km:n säteeltä ja uudelleen asutettiin.
  • Fukushima Japani. Japanin pohjoisosassa tapahtui 9,0 magnitudin maanjäristys perjantaina 11.3.2011 klo 7.46 Suomen aikaa. Järistys aiheutti tsunamin Japanin rannikolla ja aaltojen korkeus oli jopa 10 metriä, aiheuttaen valtavaa tuhoa ydinvoimaloissa sekä ympäristössä.  Aiheesta lisää täältä

Kemikaalionnettomuuksia

  • Sevesossa Italiassa, jossa tapahtui tuhoisa dioksiinipäästöonnettomuus vuonna 1976.
  • Bhopalin kemikaalionnettomuus Intiassa joulukuun toisen ja kolmannen päivän välisenä yönä vuonna 1984. Union Carbiden tehtaan tankista 610, pääsi ilmaan 20 tonnia Sevinin (hyönteismyrkky) valmistuksessa käytettävää MIC-kaasua (metyyli-isosyanaatti). Myrkkykaasu tappoi arviolta 8000–30000 ihmistä kahden päivän aikana. Sadattuhannet kärsivät kaasun vaikutuksesta edelleen.
  • Suomessa on 183 (v.2001) teollisuuslaitosta tai varastoa, joissa käytettäviin kemikaaleihin liittyy ympäristöministeriön mukaan suuronnettomuuden riski.

Muita suuronnettomuuksia

Terrorismin aiheuttamat, kuten New Yorkissa 11.9.2001 lentokoneiden törmäyksistä aiheutuneet WTC:n 417 metriä korkeiden kaksoistornien sortuminen. Myös WTC7 talo romahti täysin. Kaksoistornien lisäksi tuhoutui kokonaan tai jouduttiin purkamaan viisi rakennusta ja yksi metroasema. Manhattanin saarella vaurioitui 23 muuta rakennusta. Kuolleita yhteensä 2995. Seurauksena myös ympäristökatastrofi. WTC:n tapahtumasta on kirjoitettu mm. täällä »»

Challenger-sukkulan räjähdys 1986, | Piper Alpha -öljynporauslautan tulipalo 1988, | kahden lentokoneen törmäys kiitoradalla Teneriffalla 1976, | Jyväskylän junaturma 1998, | autolautta Herald of Free Enterprisen kaatuminen Zeebruggen edustalla 1987 | ja matkustajalautta Estonian uppoaminen syyskuussa 1994.

Kun yhdessä onnettomuudessa autioituu laaja maa-alue, satoja tai tuhansia ihmisiä kuolee tai loukkaantuu, puhutaan katastrofista; viime vuosina on voitu puhua jopa megakatastrofeista.

Kuivuuden, tulvien, pyörremyrskyjen ja maanjäristysten vuosittain välittömästi surmaamien ihmisten määrä oli 1960-luvulla vajaat 20 000, mutta 1970-luvulla keskimäärin jo 120 000. Katastrofeista kärsimään joutunut ihmisjoukko kasvoi samalla kymmeniin miljooniin. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa luonnonkatastrofien vuotuinen määrä on kasvanut edelleen ja voimakkuus lisääntynyt.

Luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet myös valtavan pakolaisongelman. YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR = United Nations High Commissioner for Refugees) lähteiden mukaan maailmassa on n. 20 miljoonaa ihmistä ympäristöpakolaisina, niistä suurin osa on ns. maansisäisiä ympäristöpakolaisia.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti