Kasaantuvat jätteet

Ihmiskunnan tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan seurauksena syntyy valtavasti jätettä. Lähes kaikki mitä tuotamme muuttuu jätteeksi, mikä aikaisemmin, mikä myöhemmin. Yksin Euroopassa syntyy yhdyskuntajätettä 250 miljoonaa tonnia - ja teollisuusjätettä 850 miljoonaa tonnia vuodessa.

Esimerkiksi suurin osa Euroopan jätteestä viedään kaatopaikoille tai hävitetään polttamalla. Jätehuollon eri vaihtoehtoja EU:ssa punnitaan myös, ja huomautetaan, että saavutetusta kehityksestä huolimatta suurin osa jätteestä on silti valvomatonta tai se välttää tiukat säännöt liikkumalla yli Euroopan maiden rajojen yli kehitysmaihin. Esim: Afrikka ja Aasia maailman elektroniikkaromun kaatopaikkoja.

Euroopan OECD-maissa on 10 000 vuotuista rajojen yli kulkevaa vaarallisten jätteiden siirtoa, mikä vastaa määrältään 2 miljoonaa tonnia. Yli 55 000 saastunutta maa-aluetta on kirjattu jo kuudessa Euroopan maassa, ja Euroopan saastuneen maapinta-alan arvioidaan olevan 47 000 - 95 000 km², mukaan lukien 1000 - 3000 km² kaatopaikkojen saastuttamia alueita.

Jätteiden määrä kasvaa nopeammin kuin bruttokansantuote. Jätteiden käsittely tavalla tai toisella sekä taloudellisesti, että ympäristölle on erittäin kallista. Kaatopaikoille vietynä haittoina ovat mm. pohjavesien saastuminen ja ilmaan vapautuva metaani, myös muusta käytöstä poistuva maapinta-ala.

Jätteenpolttokin on ongelmallista sillä polttamisesta vapautuu ympäristöön monenlaisia haitallisia aineita kuten raskasmetalleja. Jäteongelma on joka tapauksessa valtava koko maailmassa ja voimakkaassa kasvussa.

Jätteen kasvava määrä

Jokainen Euroopan unionin kansalainen tuotti vuonna 1995 keskimäärin 460 kiloa yhdyskuntajätettä. Vuonna 2004 henkeä kohti laskettu jätemäärä oli kasvanut 520 kiloon, ja vuoteen 2020 mennessä määrän odotetaan kasvavan 680 kiloon. Tämä merkitsee lähes 50 prosentin lisäystä 25 vuodessa. Jätemäärien kasvuennuste perustuu ensisijassa siihen, että yksityistalouksien loppukulutus kasvaa, eli 2 prosentin keskimääräinen vuosikasvu EU:n 15:ssä ja 4 prosentin keskimääräinen vuosikasvu EU:n 12:ssa vuoteen 2020 mennessä (EY, 2006)) ja että nykyiset kulutusmallit säilyvät ennallaan. (EEA Priefing 2008/01)



Ongelmajätteet saattavat olla kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi vaarallisia terveydelle tai ympäristölle. Aina kuitenkaan varoitusmerkkiä ei ole, esim. elohopeaa sisältävissä kuumemittareissa.

Uudet varoitusmerkit
Poistuvat varoitusmerkit

Ongelmajätteitä ei saa hävittää muiden jätteiden mukana kaatopaikoille.

Ongelmajätteitä ovat seuraavat:
  • Öljyä sisältävä jäte (käytetty moottoriöljy, voiteluöljyt jne..)
  • Liuotinjäte (orgaaniset liuottimet kuten bentseeni, tinneri, maali- ja alkoholijätteet
  • Syövyttävät happo- ja emäsjätteet
  • Raskasmetallia sisältävät jätteet (esim. Cd, Cr, Cu, Pb, Ni tai Hg)
  • Epäorgaanisia tai orgaaninisia syanideja tai isosyanaatteja sisältävät jätteet
  • Orgaaniset halogenoidut hiilivetyjätteet (esim. PCB-aineet)
  • Torjuta- tai suojausaineita sisältävät jätteet
  • Lääkkeitä tai lääkeraaka-aineita sisältävät jätteet
  • Fenolijätteet
Muut ongelmajätteet

Edellisten lisäksi ongelmajätettä on seuraavissa kulutustavaroissa:

  • Paristot. Ongelmajätettä ovat elohopeaa ja kadmiumia sisältävät akut ja paristot.
  • Elohopeaa sisältävät kuumemittarit.
  • Elohopeaa sisältävät loisteputket.
  • Akut.
  • Maalit ja lakat, puunsuoja-aineet, valokuvauskemikaalit jne.
Kemikaalivalmistajien on merkittävä symbolein tuotteet, jotka sisältävät vaarallisia tai haitallisia aineita. Merkityt tuotteet eivät sovellu hävitettäväksi tavallisten jätteiden mukana. Esim. Suomessa kertyy vuodessa noin 200 000 tonnia ongelmajätettä.

Päivitetty 6.2.2015 "Varoitusmerkit"

0 kommenttia:

Lähetä kommentti