Jätteiden kierrätyksen ja polton vastakkainasettelu turhaa

Posted by bekkerister on Lokakuu 11th, 2008



Kuvassa: Turun jätteenpolttolaitos Kuva: Ekofokus

Jätteiden kierrätys ja poltto ovat toimivia tapoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tärkeintä on käyttää jätteet hyödyksi kaatopaikalle läjittämisen sijaan. Hyötykäyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sitä enemmän, mitä enemmän se korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sekajätteestä suurin hyöty saadaan polttamalla, muovista kierrättämällä ja biojätteestä mädättämällä. Tulokset saatiin Suomen ympäristökeskus SYKEn, Helsingin yliopiston, Åbo Akademin, Tampereen teknillisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteistutkimuksessa.

Jätehuollon merkittävin ympäristövaikutus syntyy kasvihuonekaasupäästöistä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy erityisesti jätteiden kaatopaikkasijoituksesta, mutta myös muusta jätteiden käsittelystä. Oikeilla valinnoilla päästöjä voidaan kuitenkin välttää enemmän kuin niitä tuotetaan. Lähes kaikki jätteet voidaan hyödyntää: jos kierrättäminen uusioraaka-aineeksi ei onnistu, voidaan hyödyntää jätteen energiasisältö. Esimerkiksi sekajätteellä ei ole kierrätysarvoa, mutta sitä voidaan käyttää polttoaineena. Tasalaatuinen muovi sen sijaan voidaan kierrättää myös uusioraaka-aineeksi, jolloin vältetään kasvihuonekaasupäästöjä selvästi enemmän kuin poltossa.  Hyötykäytön toteutuminen riippuu käytännössä yhdyskuntien energiantarpeesta, kierrätystuotteiden kysynnästä sekä hyödyntämisen ympäristövaikutuksista ja kustannuksista.

Jätteenpolttolaitoksen sijainnilla vaikutusta  hyötyihin

Sekajätteen poltossa syntyy aina vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin sijoitettaessa jäte  kaatopaikalle. Se, kuinka paljon poltolla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä, määrittää, kuinka suuri hyöty poltolla lopulta saavutetaan. Jos jätteenpolttolaitos sijoitetaan alueelle, jossa pääosalle sen tuottamasta sähkö- ja lämpöenergiasta on tarvetta, jätteellä voidaan korvata merkittäviäkin määriä fossiilisia polttoaineita, kuten turvetta, kivihiiltä tai öljyä. Lämmöntuotannon polttoaineet vaihtelevat alueellisesti, joten korvattavissa olevat polttoaineet ovat erilaiset eri puolilla Suomea. Polttolaitosten suunnittelussa ja sijoittamisessa tuleekin ottaa huomioon nykyistä paremmin korvattavissa olevien polttoaineiden laatu ja kunkin alueen energian tarve.

Valinta ympäristövaikutusten vai kustannusten perusteella?

Biohajoavan jätteen loppusijoitus kaatopaikalle on ympäristön kannalta haitallisin ja yhteiskunnalle koituvien kustannusten valossa myös kallein vaihtoehto. Biojätteen mädätys on kompostointia ympäristöystävällisempi ja edullisempi tapa, koska tällöin saadaan mullan lisäksi tuotettua biokaasua ja edelleen energiaa. Sama pätee hyvälaatuisen muovin käsittelyyn: kierrätys on polttoa parempi vaihtoehto, koska muovin valmistus kuluttaa runsaasti energiaa.

Sekajätteen poltossa  tarkasteltiin eri vaihtoehtoja, polttamista sellaisenaan tai kierrätyspolttoaineena. Näiden vaihtoehtojen ympäristö- ja edullisuustarkastelut poikkesivat toisistaan. Ympäristövaikutuksista  kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin välttää eniten polttamalla sekajäte kierrätyspolttoaineena olemassa olevissa kattiloissa turvetta korvaten. Lähes yhtä hyvä ratkaisu olisi polttaa sekajäte sellaisenaan arinalaitoksessa, jos sen tuottama energia korvaa turpeella tuotettua sähköä ja teollisuushöyryä. Kustannuksiltaan turve sen sijaan on suhteellisen halpa polttoaine, ja yhteiskunnan kannalta edullisin ratkaisu olisikin öljyn käyttöä korvaava arinapolttolaitos.

Lähde: Suomen ympäristökeskus

0 kommenttia:

Lähetä kommentti