EU vaatii kehitysmaita leikkaamaan päästöjään

bekkerister on Tammikuu 29th, 2009

EU:n tuoreen ilmastoehdotuksen mukaan kehittyvien maiden pitää leikata päästöjään siinä missä rikkaiden. Köyhiä toki autetaan rahallisesti, mutta kuinka paljon, sitä EU ei ehdotuksessaan mainitse.

Euroopan unionin mukaan kehittyvien maiden on leikattava päästöjään jopa kolmannes nykytasosta, jotta ilmasto ei lämpene enempää kuin kaksi celsiusastetta.

EU:n esitys velvoittaa päästöleikkauksiin eritoten Kiinaa ja Intiaa, joiden pitäisi vähentää päästöjään 15–30 prosenttia nykytasosta vuoteen 2020 mennessä. Teollisuusmaiden pitäisi esityksen mukaan sitoutua vähentämään päästöjään 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta, kun taas maailman vähiten kehittyneiden maiden ei tarvitsisi leikata päästöjään lainkaan.

EU toi kantansa julki keskiviikkona, kun komissio julkaisi ehdotuksensa uudeksi, Kioton jälkeiseksi ilmastosopimukseksi.

EU:n huippukokous käsittelee komission ehdotusta maaliskuussa. Kioton jälkeisestä ilmastosopimuksesta on tarkoitus päättää joulukuussa Kööpenhaminan ilmastokokouksessa.

Apusitoumukset jäivät ilmaan 

EU:n ehdotuksen mukaan kehittyvät maat voisivat leikata päästöjään esimerkiksi ottamalla käyttöön “vähäpäästöiset kehitysstrategiat”. Lisäksi kehitysmaiden pitäisi kannustaa yksityissektoria investoimaan entistä puhtaampiin teknologioihin.

Toisaalta EU lupasi ehdotuksessaan, että teollisuusmaat rahoittavat kehitysmaiden sellaisia investointeja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, joihin köyhien maiden omat varat eivät riitä. Konkreettisia rahamääriä EU ei kuitenkaan ehdotuksessaan maininnut – toisin kuin vielä ehdotuksen luonnoksessa, joka tuli julkisuuteen alkuviikosta.

Luonnoksen mukaan teollisuusmaiden pitäisi sijoittaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuosittain noin 175 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Yli puolet varoista pitäisi ohjata kehitysmaihin.

YK:n tulee kanavoida rahoja

Monet kansalaisjärjestöt arvostelivat EU:n ilmastopakettia tuoreeltaan nimenomaan siitä, ettei ehdotus sisältänyt varsinaisia rahamääriä kehitysmaiden auttamiseksi.

Esimerkiksi Oxfamin mukaan EU:n kyvyttömyys konkreettisiin sitoumuksiin voi estää reilun ilmastosopimuksen syntymisen Kööpenhaminassa. Oxfamin laskelman mukaan kehitysmaat tarvitsevat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ainakin 38 miljardia euroa vuosittain, ja vähintään 12 miljardia dollaria tästä on EU:n vastuulla.
Lisäksi Oxfam muistutti, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarkoitettu apu pitäisi kanavoida YK:n kautta, jotta teollisuusmaat eivät pääsisi luistamaan velvoitteistaan. YK:ta ei kuitenkaan EU:n ehdotuksessa mainita.

“Kehitysmaissa herättää levottomuutta se, että EU:n ehdotus sivuuttaa YK:n. Tämä tekee mahdolliseksi rahavirtojen sekoittumisen kenenkään takaamatta, että (teollisuus)maat maksavat velvoitteensa ja että varat hyödyttävät kaikkein köyhimpiä”, Oxfamin eteläisen Afrikan alueen ilmastonmuutosneuvonantaja Hugh Cole sanoi ReliefWeb-internetpalvelun mukaan.

Pohjoismainen kehitysrahasto ryhtyy ilmastotalkoisiin

Pohjoismainen kehitysrahasto NDF alkanee rahoittaa ilmastohankkeita kehitysmaissa, kertoo Development Today -lehti.

Lehden mukaan rahasto voi rahoittaa kehitysmaiden hankkeita 90 miljoonalla eurolla seuraavien viiden vuoden aikana. Rahaston johtokunta on jättänyt asiasta esityksen, mutta siltä puuttuu toistaiseksi Pohjoismaisen ministerineuvoston hyväksyntä.

Ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitustenvälinen yhteistyöelin, jolla on valta päättää NDF:n toiminnasta.

Tähän saakka NDF on ollut lakkautusuhan alla. Pohjoismaiden kehitysministerit päättivät syksyllä 2005, että rahasto lakkautetaan. Suomen kehitysministeri Paavo Väyrynen ja osa ministerineuvoston jäsenistä on kuitenkin vastustanut rahaston lakkautusta jyrkästi.

Pohjoismainen kehitysrahasto perustettiin vuonna 1989. Sen tehtävänä on lisätä pohjoismaista osallistumista monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön. Laitosta rahoitetaan virallisista kehitysyhteistyövaroista, ja se on tähän mennessä osallistunut kaikkiaan 190 hankkeeseen.

Lähde: Kepa

0 kommenttia:

Lähetä kommentti