Etelämanner lämpenee kuten muu maapallo

Etelämantereen lämpötila on noussut viimeisten 50 vuoden aikana noin puolella asteella, samansuuntaisesti kuin muuallakin maapallolla. Mittauksia koko 14 miljoonan neliökilometrin kokoiselta, Eurooppaa suuremmalta mantereelta on vain 25 viime vuodelta mutta amerikkalainen tutkijaryhmä onnistui arvioimaan puuttuvat lämpötilat ja pystyi konstruoimaan puuttuvat lämpötilat melko luotettavasti. Tähän asti on oletettu että Etelämanner on viime vuosikymmeninä jäähtynyt poikkeuksena koko muusta maapallosta, lukuun ottamatta ns. Etelämantereen niemimaata.

Etelämanner jakautuu mantereen keskellä olevan vuoriston kohdalla kahteen osaan, itäiseen ja läntiseen. Läntinen osa on matalampi, sen jäätiköiden yläreuna kohoaa merenpinnasta noin kahteen kilometriin, itäpuoliskon jäätiköt kohoavat noin kolmeen kilometriin. Länsipuoli on alttiimpi mereltä tuleville suhteellisen lämpimille, kosteille ilmavirtauksille, jotka muuttuvat mantereen yllä lumisateiksi. Itäpuolella sataa selvästi vähemmän.

Etelämantereen sisäosista on saatu lämpötilatietoja vasta satelliittien avulla, 25 vuoden viime vuoden ajan. Mantereen reunamilla olevilla mittausasemilla on tehty mittauksia pitempään. Kattavat mittaussarjat rannikon tuntumasta alkavat 1958-59 vietetystä kansainvälisestä polaarivuodesta, jolloin Etelämantereelle perustettiin paljon uusia mittausasemia. Ne sijaitsevat enimmäkseen lähellä rannikkoa.

Tutkijat vertasivat satelliiteista ja paikan päällä tehtyjä lämpötilamittauksia niiltä ajanjaksoilta ja alueilta, joilta on mittauksia kummallakin tavalla. Ne vastasivat hyvin toisiaan, joten niistä tehtiin tilastollinen malli jonka avulla arvioitiin puuttuvat sisäosien lämpötilat.

Mallin mukaan viimeisten 50 vuoden aikana lämpötila on noussut Etelämantereen länsiosassa noin 0,1 asteella kymmentä vuotta kohden eli puoli astetta koko aikana. Eniten ovat lämmenneet talvet ja keväät, mutta mantereen itäosassa syksyt ovat kylmenneet. Itäpuolen jäähtyminen ei kuitenkaan riitä pitämään kokonaismuutosta miinuksen puolella.

Etelämantereen ylle keväisin aukeava otsoniaukko vaikuttaa jäähtymiseen, mutta sen vaikutus tuntuu tutkijoiden mukaan vain mantereen itäosassa. Aiemmin on oletettu, ilman tarkempia laskuja, että se vaikuttaisi samalla tavalla koko mantereen alueella.

Otsoniaukolla on paljon haittavaikutuksia ja sitä tuhoavien CFC-yhdisteiden päästöt ilmakehään on saatu lähes loppumaan. Otsoniaukko ei ole enää suurentunut viime vuosina ja sen oletetaan sulkeutuvan 2000-luvun puolivälin tienoilla. Sen jälkeen Etelämantereen lämpötila tulee kohoamaan samalla tavalla kuin koko maapallon lämpötila, ennakoivat tutkijat.

Lähde: Yle tiedeuutiset

0 kommenttia:

Lähetä kommentti