Kaikissa keskusteluissa ydinvoima on kuin jokin ihmelääke

Päättäjät vähättelevät ydinvoiman riskejä ja käyttävät hyväkseen öljykriisiä ja ilmastonmuutosta uusille atomimylly hankkeille kuin se olisi jokin “vihreä ihmelääke”, joka meidät ja ilmaston pelastaa.

Olemme todistamassa todellista elämän satiiria, joka on huvittavaa ja samalla pelottavaa. Suomeenkin saatetaan rakentaa kolme uutta Olkiluoto 3:sen kokoista uutta atomimyllyä. Se on ikään kuin maailma, joka haluaa pelastaa ilmaston ja siksi energiateollisuuden mielestä on opittava arvostamaan ydinenergian hyvyyttä  - tai niin kuin he antavat ymmärtää “vihreää energiaa”. Koska tämä uusi kielellinen liturgia on tarttunut myös poliittisiin puheisiin, meidän pitäisi muistuttaa itseämme muutamista riskitekijöistä.

Pari vuotta sitten Yhdysvaltojen kongressi perusti asiantuntijaryhmän kehittämään kielellisiä ilmaisuja tai symboliikkaa joka pystyy varoittamaan uhkista amerikkalaisten ydinjäte kaatopaikoilla 10000 vuodeksi tästä eteenpäin. Miten  ongelma voidaan ratkaista?  Kuinka käsitteet ja symbolit on suunniteltava, jotta voidaan välittää viesti tuleville sukupolville vuosituhansiksi eteenpäin.  Asiantuntijoina oli fyysikoita, antropologeja, kielitieteilijöitä, psykologeja, biologeja, tutkijoita, taiteilijoita, ja niin edelleen.

Asiantuntijat etsivät vanhojen mallien joukosta sopivia symboleita. Tutkittiin Stonehengen- ja pyramidien historiallisesta rakentamisesta aina Homerista  Raamattuun. Näistä päästiin vain parituhatta vuotta menneisyyteen, ei suinkaan kymmentätuhatta vuotta. Antropologit suositteli pääkalloa ja ristiluita. Psykologit suorittivat näillä kokeen kolmevuotiailla lapsilla. Kun symboli kiinnitettiin pullon kylkeen, lapset huusivat peloissaan “myrkkyä”, mutta kun symboli kiinnitettiin seinään he huusivat innoissaan “merirosvot”. Se siitä sitten.

Kun haasteena on varoittaa tulevia sukupolvia ydinjätteen vaaroista, se ei todennäköisesti tule onnistumaan meidän tavoillamme, eikä kielellä. Tässä valossa, toimijoiden joiden on tarkoitus varmistaa turvallisuus ja järkeistäminen, ovat aloittaneet hyvin vastuuttoman toiminnan. He eivät ole tulevaisuudessa enää päättäjinä, eivätkä näin ollen epäiltyinä ja riskien kantajina tavoitettavissa. Mutta ydinjätteet jäävät säteilemään kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi.

“Eksistentiaalinen huoli” on herännyt eri puolilla maailmaa ydinvoiman maailmanlaajuisista riskeistä, joka on johtanut siihen, että kiistämällä tukahdutetaan laajamittainen keskustelu koko riskeistä. Vaikka ydinvoimaan liittyy ennalta arvaamattomia riskejä, siitäkin huolimatta annetaan ymmärtää sen olevan “taistelua” ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaaroja vastaan. Päätöksissä joita tehdään, ei ole kysymys turvallisen ja riskialttiin energiatuotannon vaihtoehdoista. Jätetään johdonmukaisesti huomioimatta riskit joita ydinvoimalaitos ja koko tuotantoketju aiheuttaa.

Sähköenergiatuotannon keskittäminen ydinvoimaan aiheuttaa suuria riskejä, kuten esim. luonnonkatastrofin, ydinvoimalaonnettomuuden, sota-ajan, terrorismin yms. aiheuttamat uhat. Useinkaan ei kuule voimala-alueella olevasta käytetyn ydinpolttoaineen usean kymmenen vuoden välivarastoinnista vesialtaissa, joka sekin olemassaolollaan on suuri turvallisuusriski. Puhumattakaan vaarallisen ydinjätteen “loppusijoittamisesta”, jota ei toistaiseksi ole edes ratkaistu. Se ei ole mikään lopullinen ratkaisu kun jätetään vaarallista ydinjätettä miljoonia tonneja kallioluolastoon säteilemään jopa 250 000 vuodeksi ja vaaraksi tuleville sukupolville!  Suomen nykyisistä ydinvoimaloista syntyy käytettyä korkea aktiivista  ydinpolttoainejätettä n. 70 tonnia vuodessa. Arvioisin, että uusien ja vanhojen atomimyllyjen pyöriessä käytetyn ydinpolttoainejätteen määrä nousisi n. 200-300 tonniin vuodessa.
Kuva: Ekofokus
Uuden ruotsalaistutkimuksen mukaan loppusijoitukseen käytetyn polttoaineen säilyttämiseen aiottu kuparikapseli saattaa syöpyä jo 50 - 100:sa vuodessa puhki (YLE Silminnäkijä 23.4.2009, Olkiluodosta ikuisuuteen).
Professori geologi Matti Saarniston raportista ei ollut otettu kuitenkaan kaikkia näkökohtia huomioon. "Kerroin raportissa, kansainvälisiin selvityksiin nojaten, että ikirouta voi Olkiluodossa painua 750 metrin syvyyteen, mikä tekee maaperästä hyvin epävakaan. Hakemuksessaan Posiva esittää, että ikirouta voi tunkeutua vain 182 metriin. Jätekapselit on tarkoitus upottaa 420 metrin syvyyteen."
Koko ydinvoima tuotannon elinkaari on saastuttavaa, se aiheuttaa erittäin suurta vahinkoa luonnolle ja ihmiselle. Uraanikaivostoiminta on erittäin saastuttavaa ja ympäristöä tuhoavaa. Ydinvoima tuo aina mukanaan uuden turvallisuus- ja onnettomuusriskin.

Päättäjät hyväksyvät tahallaan ydinvoima strategian yksinkertaistamisen. Esittelevät kunkin päätöksen yksinkertaistettuja ratkaisuja, vähättelemällä samalla riskejä ja epävarmuustekijöitä joita ydinenergiatuotannossa on, keskittämällä ihmisten huomio öljykriisiin ja ilmastonmuutokseen.

Ydinvoiman lisärakentamista perustellaan myöskin sillä, ettei Suomi saavuta EU:n päästövähennystavoitteita ilman ydinvoimaa. Onkohan se ihan noin, kun ydinvoimalla tuotetaan vain pelkkää sähköä, mutta 90 % Suomen kasvihuonekaasuista syntyy aivan muilla sektoreilla kuin pelkässä sähkötuotannossa. Ydinvoimako päästötöntä energiaa? No ei tietenkään! Hiilidioksidi päästöjä syntyy louhinnassa, rikastamisessa, kuljetuksissa ja loppusijoituksessa. 

Ydinvoimalaitoksen rakentaminen on myös pitkäaikainen projekti sekä erittäin kallis, joten sähköntuotanto voidaan aloittaa vasta 10 - 15 vuoden kuluttua. Olkiluoto kolmosen piti auttaa Suomen saavuttamaan Kioton päästövähennystavoitteet, mutta jatkuvien viivästymisten vuoksi siitä ei ole ollut minkäänlaista hyötyä. Myöskään kahdesta uudesta atomimyllystä ei tule olemaan mitään hyötyä Suomen päästövähennystavoitteisiin. 

Ydinvoimaa suunnittelevat yhtiöt ovat myöntäneet, että ydinvoiman lisärakentamisen tavoitteena on sähkön vienti, ei Suomen sähkötarpeeseen vastaaminen. Muualla Euroopassa vähennetään ydinvoimaa ja lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Suomessa on panostettu atomimyllyjen lisäämiseen sen sijaan, että olisi hyödynnetty uusiutuvanenergian käytön mahdollisuudet.


Aiheesta lisää:
Räjähdys Fukushiman ydinvoimalassa ja Japanin tsunami
Ydinvoiman ongelmat

0 kommenttia:

Lähetä kommentti