Ilmastonmuutos on tässä ja nyt

Ilmastonmuutos on tässä ja nyt, ja vain vuosikymmen sitten sitä vain arvailtiin. Nyt tulevaisuus on karuna edessämme.  Kanadan Inuitit havaitsevat sen jääpeitteen ja ikiroudan sulamisena. Latinalaisen Amerikan ja Etelä-Aasian asukkaat kokevat sen tappavina myrskyinä ja tulvina. Eurooppalaiset näkevät vaikutukset katoavina jäätiköinä, metsäpaloina ja kuolemaan johtavina helleaaltoina.


Edellisten lisäksi tutkijat näkevät sen puun vuosirenkaista, haalistuneista koralliriutoista ja ikijään sisälle juuttuneista ilmakuplista. Nämä kaikki osoittavat, että nykyinen ilmastomme on lämpimämpi kuin vuosituhansiin. Ilmaston lämpeneminen näkyy sekä fysikaalisissa ja biologisissa muutoksissa.  Planeettamme keskilämpötila luultavasti ei koskaan ole noussut yhtä nopeasti kuin viimeisen 30 vuoden aikana on tapahtunut, vaikka  muuttuvat luonnolliset tekijät kuten auringon syklit ja tulivuorten purkaukset otetaan huomioon.

Arktisen alueen lumi, ikirouta ja jääpeite, myös Etelämantereella voi sulaa oletettua nopeammin tällä vuosisadalla, totesivat tutkijat. Tutkimuksessa käytettiin viimeisintä ilmastomuutos tietoa, sekä aiempien muutosten (paleoclimate) tutkimustietoja. Tietokoneella suoritetun simuloinnin tulos osoitti, että arktisenalueen kesät vuoteen 2100 mennessä saattavat olla yhtä lämpimiä kuin ne olivat lähes 130 000 vuotta sitten, ja meriveden pinta voi nousta jopa 6 metriä nykyistä korkeammalle. Tutkimuksen tekivät National Center for Atmospheric Research (NCAR) ja University of Arizona.

IPCC hallitusten välisen ilmastopaneelin asiantuntijat toteavat, että ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnasta ja on olemassa pelkoja palautekytkennöistä joka vain kiihdyttäisi ilmaston lämpenemistä. “Kaikki esimerkit ovat julkaistuista tutkimuksista, joihin on viitattu IPCC:n neljännen arviointiraportin eri luvuissa. Kaikkien lausumien luotettavuustaso on korkea”.

Lämpötilat voi nousta yli kaksi kertaa niin nopeasti kuin on keskimääräinen lämpötilan nousu, minkä seurauksena yhä useammin on helleaaltoja. Vuoteen 2100 mennessä Australiassa ja Koillis-Aasiassa lämpötila voi nousta jopa + 50 C asteeseen, ja Etelä-Euroopassa ja Yhdysvaltain keskilännessä voi ylittyä + 40 C astetta.

Lisäksi maatalouden ja ympäristön kannalta seuraukset ovat kohtalokkaita. Viljelijöiden pitäisi esim. aloittaa peltotyöt vasta yöllä lämpötilan laskettua. Kun lämpötilat nousevat yhä korkeammaksi ei juurikaan mennä ulos, vaan on oleiltava ilmastoiduissa huonetiloissa.

Tällaisilla lämpöaalloilla on vakavia terveydellisiä vaikutuksia erityisesti vanhuksille ja niille, joilla on sydän- ja verisuonitauteja. Kesällä 2003, jolloin lämpötilat nousivat parhaimmillaan neljäänkymmeneen, Euroopassa oletettavasti kuoli 35 000 ihmistä helteen seurauksena. Tutkijat ennustavat, että tällaiset helleaallot tulevat toistumaan yhä useammin eikä ihmisten sopeutuminen ole siihen helppoa.

Ihmiskunta on aiheuttanut suuria muutoksia ilmakehään polttamalla valtavat määrät maahan varastoituneita fossiilisia polttoaineita kuten, hiili, öljy ja maakaasu. Tämän seurauksena ilmakehään vapautuu joka vuosi miljardeja tonneja hiilidioksidia (CO2).

Kasvihuoneilmiö on fysikaalinen ilmiö ja tieteellinen tosiasia. Hiilidioksidi lämmittää ilmakehää yhdessä muiden ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja kloorifluorihiilivetyjen (CFC-yhdisteet) ym. kanssa.

Jos nykykehitys jatkuu CO2 pitoisuuden odotetaan kaksinkertaistuvan tällä vuosisadalla. Tämä luultavasti riittää nostamaan maapallon keskilämpötilaa n. 2 - 5 astetta, nykyisestä.

Lämpeneminen tuo muitakin ennalta arvaamattomia muutoksia. Jäätiköiden sulamispiste, sademäärät, jokien tulviminen ja toisten jokien kuivuminen. Taudit leviävät. Jotkut viljelykasvit hyötyvät, kun taas toiset kärsivät satojen pienuudesta, kasvitaudeista ja kuivuudesta. Vakavat pyörremyrskyt lisääntyvät ja ovat entistäkin tuhoisampia. Arktinen merijää sulaa yhä nopeammin joka vuosi. Toisaalla on kasvava pelko myös siitä, että valtamerien virtaukset voivat muuttua, jolloin esim. Euroopan leveysasteilla ilmasto viilenisi huomattavasti.

Hiipumassa olevat vesivarat voivat aiheuttaa konflikteja monilla alueilla. Luonnon ekosysteemi muuttuu, koralliriutat kuolevat, biologinen monimuotoisuus vähenee. Useimmille eliölajeille tulee olemaan vaikeuksia siirtyä nopeasti perinteisiltä sijoiltaan, myös  sukupuutot lisääntyvät.

Valtamerien lämpölaajeneminen yhdessä sulavan jään kanssa nostaa merenpinnan tasoa. Kuluvalla vuosisadalla ihmisen toiminta voi aiheuttaa peruuttamatonta sulamista Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköille. Tämä on jo huolestuttavaa. Sulaminen nostaa merien pintaa kuusi metriä mikä riittää aiheuttamaan miljardeille ihmisille peruuttamatonta vahinkoa tulvaveden alle jäävistä suurista maa-alueista ja samalla menettämään kotinsa, johon ei ole enää koskaan paluuta, sekä  toimeentulonsa.

Maailmanlaajuinen ilmasto olisi jo nyt lämpimämpi, ellei rikkidioksidin hiukkaset ja muut epäpuhtaudet varjostaisi ja koska metsät sekä valtameret “imevät” noin puolet tuottamastamme CO2:sta. Mutta CO2 kertymien määrä ilmakehään on lisääntynyt vuodesta 2001, mikä viittaa siihen, että luonnon kyky absorboida kaasua on jo nyt äärimmillään. Viimeaikainen tutkimus osoittaa, että luonnollisten hiilinielujen, kuten turvesuot ja metsät ovat monin paikoin itse alkaneet palauttamaan hiiltä ilmakehään. (CO2, CH4). Kasvihuonekaasu metaanin määrä kasvaa rajusti.

Vuoden 1992 huippukokouksessa suostuttiin estämään vaarallinen ilmastonmuutos. Ensimmäinen askel oli vuonna 1997 tehty Kioton pöytäkirja. Kioton sopimuksen mukaiset päästövähennykset ovat kuitenkin vaatimattomia teollistuneissa maissa. Monet tarkkailijat sanovat, että huomattavasti suuremmat leikkaukset ovat tarpeen ja jonain päivänä myös kehittyvien maiden on liityttävä talkoisiin.

Selvää on, että meidän on leikattava CO2 päästöjä pikimmiten vakauttaaksemme ilmakehän hiilidioksidi pitoisuuden ja lämpötilan. Mitä nopeimmin me sen teemme, sitä vähemmän helteinen tulevaisuuden maailma tulee olemaan.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti