Kestävään energiatuotantoon

5.5.2010 täydennetty ja päivitetty 

A. Riskialtis ydinvoima ei ole kestävää energiatuotantoa!

Hallitus iltakoulussaan päätti 21.4.2010 esittää Fennovoimalle ja TVO:lle ydinvoimalaitosten rakentamislupaa. Fortum pettyi esitykseen, mutta toimitusjohtaja Tapio Kuula kertoo odottavansa nyt poliittista signaalia siitä, että Fortum voisi harkita uutta ydinvoimahakemusta Loviisaan (MTV3).  Näin todetessaan ydinvoimaloita todennäköisesti tuleekin ne alkuperäisesti ehdotetut kolme lisää. Se mahdollistaa kolmen Olkiluoto 3:n kokoisen uuden atomimyllyn rakentamisen maahamme, yhteensä 4800 MW. Tämä tarkoittaisi sitä, että käyttämästämme sähköenergiasta suurin osa tuotettaisiin ydinvoimalla. Tuotantotapa yksipuolistuisi ja muodostuisi aivan liian hallitsevaksi, joka sinällään olisi jo valtava riski, puhumattakaan muista peruuttamattomista vakavista ongelmista joita koko ydinvoimatuotantoketju aiheuttaa.

Todennäköisesti näinkin suurta ydinenergiatuotantoa rakennettaisiin sähkön vientiin! Suomesta tulisi samalla käytetyn ydinjätteen tuojamaa. Suomen laissa sanotaan, ettei Suomeen ei saa tuoda ydinjätettä, eikä sitä saa viedä maasta pois. Ydinvoimalassa vientisähköenergian tuotantoprosessissa syntyvä ydinjäte olisi ydinjätteen tuomista sanan varsinaisessa merkityksessä, joka jäisi säteilemään maahamme kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi. Suomen nykyisistä ydinvoimaloista syntyy käytettyä ydinpolttoainejätettä n. 70 tonnia vuodessa. Arvioiden mukaan esitettyjen uusien ja vanhojen atomimyllyjen pyöriessä käytetyn ydinpolttoainejätteen määrä nousisi n. 200 - 300 tonniin vuodessa. Ydinjätteen loppusijoitusta ei missään ole vielä edes ratkaistu, ei meillä Suomessakaan.


GreenpeaceLuonto-LiittoMaan ystävätNatur och Miljö ja Suomen luonnonsuojeluliitto vetoavat kansanedustajiin ydinvoimahakemusten hylkäämiseksi sekä uusiutuvan energian ja energiaa säästävien ratkaisujen nopeaksi lisäämiseksi suomalaisten enemmistön tahdon mukaisesti. 55 prosenttia suomalaisista haluaa, että kansanedustajat hylkäävät ydinvoiman lisärakentamisen ja vain 38 prosenttia on uuden reaktorin kannalla. Tavoitteena tulee olla 100-prosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiahuolto. Ydinvoima kuuluu menneisyyteen (pdf)



Kaivosten ympäristövaikutukset
Talvivaarasta kaivosyhtiö, Säteilyturvakeskus ja Geologian tutkimuskeskus ovat antaneet ymmärtää, että uraania olisi niin vähän, ettei se säteile paljon ja sen talteenotto ei aiheuta ympäristölle tai ihmiselle vaaraa. Tosiasiassa Talvivaarassa suunniteltu uraanituotanto on 300 000 kiloa vuodessa, joka vastaa maailmalla toimivien uraanikaivosten tavanomaista vuosituotantoa. (SLL)


Talvivaara haisee ja pölyää. Euroopan suurimmaksi ja uudenaikaisimmaksi kehutun Talvivaaran kaivoksen päästöt aiheuttavat harmia Kainuussa. Ympäristölupien mukaan haittojen piti pysyä kaivosalueella. Parin ensimmäisen toimintavuoden kuluessa on paljastunut, että rikki haisee ja pöly lentää kauas kaivokselta. (YLE)


B. Uusiutuvanenergian tuotanto ja energiatehokkuus

Esimerkiksi WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -malli (pdf) osoittaa selvästi, että uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden potentiaaleilla voidaan vuonna 2020 Suomessa tuottaa ja vähentää sähköä määrä, joka vastaa 2,7 kertaa parhaillaan rakennettavan Olkiluoto3:n ydinvoimalan tuotantoa.  Suomeen ei siis tarvita ensimmäistäkään uutta ydinvoimalaa nykyisten ja rakenteilla olevan lisäksi.

WWF:n  Suomelle kilpailukykyä älyenergiasta (pdf 1,4 Mt)(lisätty3.5.-10))

Kestävän energian vallankumous (pdf) Greenpeacen malli
Tähän raporttiin on koottu suomalaisissa tutkimuksissa ja selvityksissä todettuja uusiutuvan energian sekä energian käytön tehostamisen mahdollisuuksia. Niistä on koottu realistinen energiapaketti, joka mahdollistaa ilmastopäästöjen nopean vähentämisen ja energian huoltovarmuuden parantamisen.

C. Esimerkkejä energiatuotannosta uusiutuvilla 

Hajautettu ja monipuolinen uusiutuvilla on ympäristöystävällinen energian tuotantomuoto. Alla olevista tuotantomuodoista meillä on myös omasta takaa pitkäaikainen kokemus ja korkeatasoista huippuosaamista, joka on myös noteerattu.

CHP-laitokset (Lämmön- ja sähkön yhteistuotanto) (Energia.fi)
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on myöntänyt täydet viisi tähteä Suomelle tehokkaasta tavasta käyttää energianhankinnassa yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa. Järjestö julkaisee ensi kertaa arvioitansa eri maiden yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon sekä kaukolämmön tilanteista. -- IEA pitää yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa yhtenä tehokkaimmista ja tärkeimmistä maailmanlaajuisista energiantuotannon tehostamiskeinoista.

Esimerkkejä edellisen (CHP) lisäksi muutamista energiatuotantomuodoista jotka ovat ympäristöystävällisiä ja päästöttömiä, sekä suurimmassa osassa on mahdollisuus rakentaa lisää uutta kapasiteettia huomattavasti. Brimäärienergia on kaikissa tuotantomuodoissa kotimaista ja usein ilmaista. Saatavissa lähiympäristöstä ja samalla toisi niitä kaivattuja uusia työpaikkoja.

Mikroturbiini tekee saasteestakin sähköä (Tiede.fi)

Mikroturbiini pyörii kymmeniätuhansia kierroksia minuutissa. Turbiini mahtuu matkalaukkuun, ja koko voimalaitos menee kuljetuskonttiin. Teho on satoja kilowatteja. Konttivoimala sopii hyvin hajautettuun energiantuotantoon. -- Mikrovoimalat mahdollistavat pienten lämpö- ja polttoainelähteiden hyödyntämisen. Yksi suuri hyötyjä on karjatalous, jonka riesana ovat metaanipäästöt. Uusi tekniikka muuttaa saasteen sähköksi. -- Käyttäjiä, kuten karjatiloja ja lämpöyrityksiä, mikroturbiineille löytyy tutkijoiden mukaan pelkästään Suomessa satoja. Maatilojen oma sähköntuotanto on jo täällä (SLL:n ilmastoblogi)

Maalämpö (Wikipedia)
Maalämpö on maaperän tai veden massaan varastoitunutta auringon lämpöenergiaa. Maalämpöjärjestelmällä tuota lämpöenergiaa voidaan käyttää rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Maalämpöjärjestelmiä on mahdollisuus lisätä huomattavasti. Esimerkiksi asennettuja järjestelmiä Suomessa on yhteensä noin 50 000, Ruotsissa noin 500 000.

Ilma-vesilämpöpumppu (Wikipedia)

Ilma-vesilämpöpumppu siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta veteen. Lämmitetty vesi voidaan johtaa talon vesikiertoiseen keskuslämmitykseen ja sillä voidaan lämmittää myös käyttövettä. Ilma-vesilämpöpumppu voi toimia talon päälämmönlähteenä, mutta se tarvitsee Suomen ilmastossa tuekseen varajärjestelmän. Motivan arvion mukaan perinteisestä kotitalouden lämmöntuotannosta voidaan säästää 40 - 66 % energiaa lämpöpumppua hyödyntämällä.

Ilmalämpöpumppu (Wikipedia)
Ilmalämpöpumppu (ILP) on laitteisto, jolla siirretään lämpöenergiaa ulko- ja sisäyksikön avulla.

Aurinkoenergia (Tekniikka&Talous)
Suomi on ihanteellinen aurinkosähkölle. Suomen suurin aurinkosähköjärjestelmä on toimitettu Tampereen Lielahteen marketin katolle. Järjestelmässä on tehoa 39 kilowattia. Suomessa on vain 3-4 kuukautta vuodessa jolloin aurinkopaneeleista ei ole hyötyä. Esimimerkiksi VTT:n laskelmien mukaan 150 m² omakotitalo varustettuna aurinkokerääjillä vähentää ostoenergian tarvetta 3500 kW/a.

Tuulivoima (Energia.fi)
Suomessa on tuulivoimaloille soveltuvia alueita rannikolla, merialueilla ja Lapin tuntureilla. Tuulivoimakapasiteettia on teknisesti mahdollista lisästä merkittävästi nykyisestä. Energiateollisuuden Greenstream Network Oyj:ltä tilaaman selvityksen mukaan tuulivoiman tuotanto voisi olla Suomessa 4,5 TWh (1500 MW) vuonna 2020 ja 7,5 TWh (2500 MW) vuonna 2030.

Mikrovoimalaitos:  Sähköä vesiputkesta (Tekniikka&Talous)

Norjalais-saksalainen Smartkraft on kehittänyt virtaavan vesistön pohjalle sijoitettavan mikrovoimalaitoksen. Mikrovoimalaitoksen ydin on kuusi metriä pitkä ja metrin paksuinen putki. Sen molemmat päät ovat avoimet. Vesi virtaa putken läpi. -- Putken keskellä on pitkittäissuuntainen akseli, jossa on kierteisiä lapoja. Vesi saa lavat pyörimään 200 – 300 kierrosta minuutissa. Parhaimmillaan syntyy noin 50 kilowattia sähköä. Laitokseen voidaan asentaa useita putkia peräkkäin ja rinnakkain.

Vesivoima. (Energia.fi)
Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on lisäksi erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi. -- Uuden vesivoiman osalta lisäämismahdollisuudet ovat rajalliset erityisesti ympäristönsuojelullisista syistä. (Isot voimalat)
"Uusiutuvien energialähteiden sekä energian käytön tehostamisen mahdollisuudet ovat merkittävät. Suomen energialuonnonvarat ovat uusiutuvia. Bioenergia sen eri muodoissaan ja tuulivoima voisivat luoda pohjan tulevaisuudessa ehtymättömälle ja turvalliselle energiantuotannolle. Olemme myös eräs maailman energiaintensiivisimpiä maita, jolloin energian tehokkaampi käyttö on meille taloudellisestikin merkittävä asia",  sanoo Professori Peter Lund. (WWF Virtaa Tulevaisuuteen)
D. Energiatehokasta rakentamista

Energiatehokkaalla rakentamisella voidaan vaikuttaa energiakulutuksen vähenemiseen ja päästöjen pienenemiseen huomattavasti, terveyden ja viihtymisen kärsimättä lainkaan.

Energiahaasteet (Ekofokus)
Harva tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi 40 prosenttia energiasta kulutetaan kiinteistöissä. Rakentajilla ja asukkailla onkin tulevaisuudessa suuri rooli ympäristön suojelemisessa. Rakennus- ja kiinteistöala ei tietenkään tuota eniten epäpuhtauksia. Sillä on kuitenkin merkittävä vastuu esimerkiksi energian kulutuksen tai luonnonvarojen käytön kautta. Kiinteistöissä kulutetaan noin 40 prosenttia kaikesta tuotetusta energiasta. Tämä luku on suuruusluokkana sama lähes kaikissa kehittyneissä maissa, vaikka ilmasto- ja ympäristöolosuhteet vaihtelevat suuresti.

Rakennuslehti
Rakennusteollisuus RT ry esittää teettämänsä energiatehokkuusselvityksen pohjalta merkittäviä muutoksia uudis- ja korjausrakentamiseen. RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatin mukaan uudisrakentamisessa pitäisi pyrkiä rakentamaan pelkästään matala- ja passiivienergiataloja, kerrotaan Rakennuslehden sivulla.

Matalaenergiatalo (Wikipedia)
Matalaenergiatalo on rakennus, jonka tilojen lämmitykseen kuluvan energian kulutus on tavanomaista pienempi, korkeintaan 60 kWh/m² vuodessa eli puolet rakennusmääräykset täyttävän omakotitalon (normitalon) keskimääräisestä kulutuksesta.

Passiivitalo  (VTT)
Passiivitalo tarvitsee energiaa tilojen lämmittämiseen neljänneksen nykyisten uusien talojen kulutuksesta. (vain 25%)
Passiivitalojen rakentamiskustannukset ovat vain muutaman prosentin kalliimpia kuin nykyisen normitalon rakennuskustannukset.

Suomen ensimmäistä nollaenergiataloa rakennetaan Otaniemessä (YLE)

Suomessa on käynnissä kokeiluja rakentaa nollaenergiataloja, jotka tuottavat itse yhtä paljon energiaa kuin kuluttavat. Teknillinen korkeakoulu TKK kehittää Espoon Otaniemessä energiaomavaraista pientaloa, joka on tarkoitus viedä energiatehokkuuskilpailuun Madridiin ensi kesänä.

Kuopioon ja Järvenpäähän rakennetaan ensimmäisiä nollaenergiakerrostaloja.


Nolla- tai plusenergiatalo ei enää toteudu vain vähentämällä rakennuksen lämpöhäviöitä, vaan vaatii aktiivisen talotekniikan lisäksi energian tuotantoa paikanpäällä.  Rakennuksessa on siis tuotettava muualla hyödynnettävissä olevaa energiaa saman verran – "plusenergiatalossa" jopa enemmän - kuin  sitä kulutetaan.

Nolla- tai plusenergiatalo (LVI-talotekniikkateollisuus (pdf)


Energiatehokkaan talon lämmitysratkaisut (VTT (pdf)

Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 70 % vähemmän tilojen lämmitysenergiaa kuin tavanomainen kerrostalo.

Vanhojen rakennusten energiatehokkaat korjaukset tuovat myös huomattavia säästöjä energiakulutukseen.

E. Vaikutus ja painoarvo uusiutuvilla

Vaikutus ja painoarvo uusiutuvilla energiatuotantomuodoilla lyhyesti:  (oma arvio, järjestys sattuman-varainen)



Uusiutuvan energian tuotantotavat ja energiatehokkuus sekä ratkaisut ovat myös taloudellisia ja kannattavia. Uusiutuvalla energialla pystytään korvaamaan vanhentunut ja käytöstä poistuva energiatuotantokapasiteetti.

F. Tilastotietoa

Taulukko 1. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin




[Linkki] alkuperäiseen Tilastokeskuksen excel tiedostoon

Taulukko 2. Sähkön hankinta ja kokonaiskulutus




[Linkki] alkuperäiseen Tilastokeskuksen excel tiedostoon

Suomessa sähköenergiaa tuotetaan tällä hetkellä neljällä ydinvoimala yksiköllä (Loviisa 1 ja 2 sekä Olkiluoto 1 ja 2).  Niillä tuotetaan noin neljännes käytetystä sähköenergiasta, yhteisteholtaan 2696 MW. Olkiluoto 3:n tuotantoteho on 1600 MW, eli ydinenergia tuotantoteho nousee 4296 MW:iin.

Energiateollisuuden hakemat 3 uutta ydinvoimalaitosta ovat tuotantoteholtaan yhteensä 4800 MW.

Jos rakenteilla oleva ja mahdollisesti rakennettavat 3 ydinlaitosta sekä vanhat atomimyllyt jauhaisivat yhtä aikaa olisi niiden yhteistuotantoteho huikeat 9096 MW.

Ajatellaan, että Loviisa 1 ja Loviisa 2 jäävät tuotannosta pois vanhennuttuaan n. 20 vuoden kuluttua, jolloin atomimyllyjen yhteistuotantoteho laskee vain 880 MW (2x440 MW). Oletetaan, että jäljelle jäisi vielä Ol 1 ja 2 = 2x 860 MW + Ol 3 = 1600 MW ja esitetyt 3 myllyä = 3x1600 MW, siis yhteensä 8216 MW:a. Ne yksin riittäisivät kattamaan suurimman osan Suomen sähköenergia tarpeesta. Riskit nousisivat samalla moninkertaiseksi.
 


G. Energia ei lopu 

Muutamia maailmalaajuisesti koe-, tutkimus- ja kehitystyön alla olevia uusiutuvanenergian tuotantotapoja.

Kasvi osaa yhteyttää, insinööri yrittää. (Tiede.fi)
Hyödyntämällä aurinkoenergiaa keinotekoisessa fotosynteesissä saataisiin tuotetuksi biopolttoaineita, tärkeimpänä veden hajoamisessa syntyvää vetyä.


Aaltovoima (Wikipedia)
Aaltovoima on kehitteillä oleva energian tuotantotapa, jossa aaltojen energiaa muunnettaisiin sähköksi. Menetelmä ei ole vielä tuotantokäytössä ja vain koelaitoksia on rakennettu.


Valtameristä voi saada rajattomasti puhdasta energiaa (Ekofokus)
Lockheed Martin  yhdysvaltalainen lentokone-, raketti- ja avaruusalan yritys on saanut epätavallista huomiota jättikokoisen vesiputken kehittäjänä. Tämä ei tietenkään ole mikään tavallinen vesiputki vaan olennainen osa Ocean Thermal Energy Conversion (OTEC) teknologiaa. Tarkoitus on hyödyntää merien lämpökerroksia energiatuotantoon.


Geolämpö ei lopu (Tiede.fi)
Maapallon uumenissa on mittaamattomasti lämpöä, mutta jo pintaa naarmuttaen ihmiskunta voisi saada käyttöönsä yli tuhat kertaa enemmän energiaa kuin tarvitsee.




Biokaasu (Wikipedia)
Biokaasua voi tuottaa kaikesta orgaanisesta aineesta. Biokaasua kerätään kaatopaikoilta, jätevedenpuhdistamoiden lietteistä ja maatalouden tuotteista: lanta, oljet, metsäjätteet, energiakasvit jne.


H. Yhteenveto, kohdat A-F 

Ydinvoiman lisärakentamisen päätös on lajissaan täysin vastuuton ja järjenvastainen, jossa ei oteta huomioon muuta kuin ydinenergiatuottajien energiamarkkinoiden hallinnointi ja taloudellisen edun tavoittelu riskeistä ja vakavista ympäristöhaitoista huolimatta. Ydinvoiman lisärakentaminen ei myöskään edistä suomalaisten työllisyyttä, eikä vähennä päästöjä.

Ministeri Mauri Pekkarinen  hyväksyi ministeriönsä omilla virkamiehillä teettämänsä selvityksen, jossa ennalta oli sovittu esittää kahta ydinvoimalaitosta rakennettavaksi. Ministeriössä tehty selvitys ei ole puolueetonta asiantuntijuus tietoa. Vähättelemällä samalla valtavia riskejä ja epävarmuustekijöitä joita koko ydinenergiatuotantoketju aiheuttaa. Niinpä hallitus keskitti huomiomme ilmastonmuutokseen, Venäjältä ostettavaan tuontisähköenergiaan ja tarkoituksella ylimitoitettuihin sähkönkulutusarvioihin.

Ydinpolttoainejätteet jäävät säteilemään maahamme tuhansien sukupolvien ajaksi. Kuitenkaan taloudellisen hyödyn saava energiateollisuus ei vastaa kallioperäämme jätetystä vaarallisesta ydinjätteestä kuin luolaston sulkemiseen saakka, jonka jälkeen riskit ja ongelmat toiminnasta siirtyvät tulevien sukupolvien vastuulle ja maksettavaksi.




Todennäköisesti Talvivaarassa aloitetaan uraaninlouhinta, joka tuottaa erittäin suuret määrät radioaktiivista jätettä. 0,5 kiloa uraania tuottaa tuhat kiloa radioaktiivista jäteainesta: hiekkaa, joka varastoidaan usein satoja metrejä korkeiksi kasoiksi sekä radioaktiivista lietettä, joka syntyy kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla. 85 % uraanin radioaktiivisuudesta säilyy näissä jätteissä. Jäte sisältää myös raskasmetalleja ja on kemiallisesti hyvin myrkyllistä. (Wise 2001), (EPA 1983)

”Jätteiden hoito ei ole ongelmatonta nykyiselläkään ympäristötekniikalla. Maanpinnan läheisten loppusijoitustilojen hydrokemiallisesta vakaudesta ei ole riittävästi kokemusperäistä näyttöä. On mahdollista, että vuosikymmenten ja vuosisatojen kuluessa loppusijoitustilat unohdetaan ja alueella tehdään maansiirtotöitä. Uraanikaivosjätteiden maanpäällisen loppusijoitusalueen olisikin oltava jatkuvassa valvonnassa – periaatteessa seuraavaan jääkauteen asti.” (STUK)

Ydinjätteen loppusijoittamisessa Eurajoen maaperään on monia vakavia ongelmia, puutteita ja tietämättömyyttä. Esimerkiksi kuparikapselien 5 sentin seinämäpaksuuden oletetaan kestävän vähintään 100 000 vuotta. Ruotsalaistutkimusten mukaan kuparikapselit saattavat syöpyä jo 50 - 100 vuodessa puhki. Saattaa myös olla, ettei loppusijoituspaikan maaperä kestä seuraavan jääkauden aiheuttamia rasituksia, jolloin radioaktiivinen jäteaine pääsee saastuttamaan pohjavedet sekä Itämeren.


Professori ja geologi Matti Saarnisto on tehnyt geologisen raportin Posiva Oy:n hakemukseen rakentaa ydinjätteen loppusijoituspaikka Eurajoen Olkiluotoon. Raportissa Saarnisto kertoi kansainvälisiin selvityksiin nojaten, että ikirouta voi Olkiluodossa painua 750 metrin syvyyteen, mikä tekee maaperästä hyvin epävakaan. Hakemuksessaan Posiva esittää, että ikirouta voi tunkeutua vain 182 metriin. Jätekapselit on tarkoitus upottaa 420 metrin syvyyteen.


Ydinvoimalassa sattuvan suuronnettomuuden kustannuksista energiayhtiöiden vastuut kattavat vain alle 200 miljoonaa euroa, loput menevät veronmaksajien piikkiin. Esimerkiksi Tshernobylin onnettomuudesta aiheutui valtavat kustannukset, joista YK:n mukaan pelkästään Neuvostoliito maksoi viiden ensimmäisen vuoden aikana 18 miljardia dollaria. Valko-Venäjän ja Ukrainan arviot menetyksistä ovat moninkertaiset. (TS 30.4.-10)

Kun haasteena on varoittaa tulevia sukupolvia ydinjätteen vaaroista esimerkiksi 10 000 vuodeksi eteenpäin, se ei todennäköisesti tule onnistumaan meidän tavoillamme, eikä kielellä. Tässä valossa, päättäjiemme joiden on tarkoitus varmistaa turvallisuus ja järkeistäminen, ovat aloittaneet äärettömän vastuuttoman toiminnan. He eivät ole tulevaisuudessa enää päättäjinä, eivätkä näin ollen epäiltyinä ja riskien kantajina tavoitettavissa. Mutta ydinjätteet jäävät säteilemään 250 000 vuodeksi maahamme.


Kestävään energiatuotantoon kohtien A - F  sisällöistä yksiselitteisesti selviää, että energiatehokkaiden käyttötapojen, sekä hajautetulla uusiutuvilla monipuolisilla energiatuotantotavoilla saavutetaan kestävin ja taloudellisin tapa tuottaa riittävästi energiaa Suomessa. Satojen energiatuotantolaitosten verkosto on myös huomattavasti varmempi ja turvallisempi tapa tuottaa saasteettomasti lämpö- ja sähköenergiaa yhdessä tai erikseen, kuin ihmiselle vahingollista, ympäristöä tuhoavaa sekä pitkäaikaisesti säteilevää ydinjätettä jälkeensä jättävä muutama ydinvoimalaitos pelkkään sähköntuotantoon. Väitteet joiden mukaan Suomesta katoaa työpaikat ellei ydinvoimaloita rakenneta, eivät pidä paikkaansa, päinvastoin, työpaikat lisääntyisivät, ala kehittyisi ja vientimahdollisuudet kasvaisivat. Teollisuuden ja kotitalouksien sähköenergian saanti olisi myös turvattu. Näin ollen emme tarvitse yhtäkään ydinvoimalaa.

***
PS
Pientuottajat Suomessa eivät voi myydä ylimääräistä tuottamaansa sähköä verkkoon, vaan se on lahjoitettava. Toisin kuin esimerkiksi Saksassa, jossa pientuottajat saavat myydä tuottamansa ylimääräisen sähkön. (Prisma Studio 27.4.2010) Pientuottajia ovat mm. plusenergiatalot, jotka tuottavat sähköä enemmän kuin itse kuluttavat. Kokonaisedun kannalta Suomeen tarvitaan ehdottomasti ko. lainkohtaan muutos, joka mahdollistaisi pientuottajien ylijäämäsähkön myynnin.

bekkerister

0 kommenttia:

Lähetä kommentti