Laiton norsunluukauppa menestyy Egyptissä valvonnan puutteen takia. Vuoteen 2005 asti norsunluukauppa väheni nopeasti Egyptissä, mutta sen jälkeen valvonta on pettänyt. Egypti on yksi maailman suurimmista laittoman norsunluun markkina-alueista.
Uuden TRAFFIC:n raportin mukaan Kairosta löydettiin maalis-huhtikuussa yli 8300 norsun-luutuotetta, mutta yhtään takavarikkoa ei ole tehty vähittäiskaupassa Egyptissä vuoden 2003 jälkeen. TRAFFIC on WWF:n ja Maailman luon-nonsuojeluliiton IUCN:n perustama uhanalais-ten lajien tilaa tarkkaileva kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio.
”Viranomaisten valvonnalla on ratkaiseva asema kaupan kitkemisessä. Resurssit ovat lähes poikkeuksetta vajaamitoitettuja tarpeisiin näh-den. WWF Suomi tukee paikallisyhteisöjä salametsästyksen ja laittoman kaupan tyreh-dyttämiseksi, mikä täydentää viranomaisten roolia, mutta ei korvaa sitä”, WWF Suomen Kansainvälinen kehitys –ohjelman päällikkö Sami Tornikoski sanoo.
Raportin mukaan kiinalaiset ostavat yli puolet kaikista Egyptin norsunluutuotteista. Espanjalaiset, italialaiset ja amerikkalaiset ostivat eniten norsunluuta vuonna 2005, mutta myös yhä useammat egyptiläiset ja arabit ostavat norsunluisia rukousnauhoja ja kävelykeppejä.
“Ulkomaiset turistit, jotka ostavat norsunluuta, tekevät pilkkaa uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevista sopimuksista. Samalla he edistävät Afrikan elefanttien salametsästystä,” TRAFFIC:n norsunluukauppa-asiantuntija Tom Milliken sanoo.
Raportin siteeraamien nimettömien kauppiaiden mukaan norsunluun vieminen Egyptin ulkopuolelle ei ole ongelma, sillä osa kauppiaista suostuu kirjoittamaan ostajalle todistuksen, jonka mukaan norsunluu on antiikkia tai tehty kamelin luusta.
Yasunin kansallispuisto sijaitsee Amazonin sademetsässä itäisessä Ecuadorissa, se on kooltaan 10 000 neliökilometriä ja on biodiversi-teetiltään yksi maailman rikkaimmista alueista. Yasunissa elää ainutlaatuisia apina-, lintu-, lepakko-, hyönteis-, sammakko-, kala- ja kasvilajeja. Puulajeja hehtaarin alueelta löytyy lähes yhtä paljon kuin USA:ssa ja Kanadassa on yhteensä. Kansallispuisto on myös kahden paikallisen metsästäjäkeräilijöihin kuuluvan al-kuperäiskansan koti.
Amazonin sademetsäalue Ecuadorissa on yksi planeetan viimeinen koskematon ekologinen aarreaitta, joka voi tuhoutua. Yasuni on yksi harvoista paikoista maapallolla joka on saanut kehittyä rauhassa viime jääkaudesta saakka. Se on turvapaikka tuhansille sammakkoeläinlajeille, linnuille, nisäkkäille ja kasveille. Yasuni on todennäköisesti biologisesti kaikkein monimuotoisin paikka maailmassa. Vuosikymmenien ajan tutkijat ovat odottaneet pääsyä Yasunin koskemattomaan kansallispuistoon tekemään tieteellistä tutkimustyötä ja etsimään uusia ennen tuntemattomia lajeja.
Tämä koskematon pyhättö aiottiin ottaa käyttöön
Yasunista löydettiin lähes miljardi barrelia raakaöljyä Ishpingo Tambococha Tiputini (ITT) öljykentiltä. Ecuadorilla on suurta tarvetta alkaa hyödyntämään öljyvarojaan. Ilman kiireellisiä toimia kansainväliseltä yhteisöltä Yasunissa olisi annettu periksi samoille voimille, jotka ovat hyödyntäneet sademetsiä Brasiliasta Indonesi-aan.
Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana Ecuador on tullut riippuvaiseksi öljyn vienti-tuloista, mutta "luonnonvarojen kirous", öljyn hyödyntäminen ei kuitenkaan ole auttanut kaikkia Ecuadorilaisia eroon köyhyydestä. Lisäksi haittavaikutukset ovat aiheuttaneet laajaa vesistöjen pilaantumista, metsien hävittämistä, myrkyllisiä saasteita ja vakavia terveyshaittoja väestölle. Ecuador oli menettää Yasunin
15 miljoonainen kansa kuuluu kehitysmaihin, jonka vientituloista yli puolet tulee öljystä, mikä tekee siitä maalle tärkeän tulonlähteen.
Ecuadorin öljyvarannot ovat 4,7 miljardia barrelia, joista Yasunissa on arvioitu olevan n. 0,9 miljardia barrelia. Ecuador tarjoutui jättämään alueen rauhaan kymmeneksi vuodeksi, jos se saa noin puolet (50%) arvioidusta öljylähteiden menetetyistä 7,2 miljardin dollarin tuloista, eli 3,6 miljardin dollarin korvauksen.
YK perusti rahaston Yasunin pelastamiseksi. Ecuador teki v. 2010 sopimuksen YK:n kehitysohjelman UNEP:n kanssa, jotta sademetsän suojelualueella olevat öljylöydöt jätetään hyödyntämättä. Samalla Ecuador päätti lopettaa suunnitelmat öljykentästä kun se saa tyydyttävän korvauksen menettämistään öljytuloista.
Öljykenttien hyödyntäminen oli tarkoitus toteuttaa välittömästi. Jos rahoitusta ei olisi saatu, se olisi johtanut väistämättä ekologiseen tuhoon ja yli 400 miljoonan tonnin CO2 päästöihin.
Kansainvälisesti riennettiin apuun
Hallituksien ja filmitähtien allianssi lähti tukemaan 116 miljoonalla dollarilla Ecuadorille menetettyjä 900 miljoonan barrelin öljytuloja. YK: n mukaan, "yhteinen rahoitus" riittää tilapäisesti pysäyttämään alueen hyödyntämisen Amazonin sademetsän ydinalueella tunnetussa Yasunin kansallispuistossa.
Allianssi; Euroopasta paikallisia viranomaisia, kansallisia hallituksia, USA:sta filmitähtiä, Japanista kauppoja, virvoitusjuoma yrityksiä ja Venäläiset säätiöt haluavat estää öljy-yhtiöiden 900 miljoonan barrelin raakaöljyn pumppaamisen maailman biologisesti rikkaimmalta maa-alueelta.
Vaikka maailman johtavat luonnonsuojelijat eivät luvanneet mitään, aluehallinto Ranskassa ja Belgiassa tarjosi miljoonia dollareita ja yksin Belgian Vallonia 2 miljoonaa dollaria. New Yorkissa pankkiiri lahjoitti vuosipalkkansa. Bo Derek, Leonardo DiCaprio, Edward Norton ja Al Gore ovat myös tukijoiden joukossa.
Hallitukset jotka myös lupautuivat tukemaan ovat Chile, Kolumbia, Georgia ja Turkki (100,000 dollaria kukin), Peru (300,000 dollaria), Australia (500,000 dollaria) ja Espanja (1,4 miljoonaa dollaria).
Jo ajatuksena pyytää ihmisiä maksamaan hylätään laajalti useissa valtioissa talouden ollessa tiukoilla. "Tukeminen on kuitenkin parempi, kun vaihtoehtona olisi - arvaamattomia menetyksiä -", sanoi Saksan kehitysministeri Dirk Niebel. Saksa ja Italia onkin rientänyt apuun. Saksa antoi 48 miljoonaa dollaria ja Italia 51 miljoonaa dollaria Ecuadorille.
Tukijoiden mukaan tämän kaltainen rahoitustapa voisi toimia mallina muuallakin elintärkeiden paikkojen suojelemiseen maailmassa. Kerätyt varat käytetään ainoastaan luonnonsuojeluun ja uusiutuvan energian hankkeisiin. Myös Nigerian, Kamerunin, Gabonin ja muiden maiden öljyvarat on tutkittu ja niiden mahdollisuutta perustaa samankaltaisia järjestelmiä vaihtoehtona perinteiselle ympäristötuhoa aiheut-tavalle käytännölle.
Tutkijat hämmästyivät Yasunin biologisesta rikkaudesta
Yasunin kansallispuistossa asuvien alkuperäis-kansojen lisäksi siellä uskotaan olevan enem-män nisäkkäitä, lintuja, sammakkoeläimiä ja kasvilajeja kuin missään muualla. Biologinen rikkaus Yasunissa on hämmästyttänyt tutkijat. Yhdellä 6 km² alueella puistossa todettiin olevan 47 sammakkoeläin- ja matelijalajia, 550 lintu-lajia, 200 nisäkäslajia ja enemmän lepakoita ja hyönteisiä kuin missään muualla. Ecuadori-laisten tutkijoiden mukaan Yasunin alueen yli 100000 hyönteis- ja 2000 kalalajien tallenta-miseen kuluisi 400 vuotta.
Tutkimuksissa ennustetaan dramaattisia muutoksia
Yasuni on etulinjassa taistelussa Amazonin sademetsän suojelussa estämässä metsäkatoa ja kasvihuonepäästöjä. Kun metsää hävitetään polttamalla vapautuu valtavat määrät hiilidioksidia, joka kiihdyttää entisestään maailmanlaajuista ilmastonläm-penemistä. Ilmastonmuutos uhkaa sademetsiä, nostaa lämpötiloja ja vähentää sateita aiheuttaen kuivuutta ja metsäpaloja.
Tuore tutkimus ennustaa dramaatisia muutoksia lähitulevaisuudessa niin ajallisesti kuin kosteuden määrään Amazonin koillis- ja keskiosissa. Tämän seurauksena yli 40% Amazonin kasvilajeista saattaa kuolla sukupuuttoon ilmaston lämmetessä. Sen sijaan Länsi-Amazonilla missä Yasuni sijaitsee ennakoidaan ylläpitävän vakaampaa ilmastoa.
Viime vuoden marraskuussa tehtyyn mielipidekyselyyn vastasi 63,4 prosenttia Ecuadorilaisista, heistä 83,4 prosenttia ilmoitti kannattavansa Yasunin suojelua.
Ecuadorille kuuluu myös kunnioitusta herättävät luonnonrikkaat Galápagos saaret. Ne sijaitsevat Ecuadorin rannikolta 1000 kilometriä länteen Tyynellä valtamerellä, ja tunnetaan saarella elävistä eläimistä ja kasveista. Joitakin saarilla olevia eläinlajeja ei tavata missään muualla. Charles Darwinille niiden tutkiminen loi perustan teorioille luonnonvalinnasta ja evoluutiosta. Galápagos saaret kuuluu UNESCO:n uhanalaisten maailmanperintökohteiden listalle.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Pohjois-Pohjanmaan luonnon-suojelupiiri pitävät kysymystä Kollajan altaan rakentamisesta loppuun käsiteltynä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Heikki Aronpää kommentoi YLE:lle 23.1. voimayhtiöiden havitteleman Kollajan hankkeen Natura-selvityksiä. Aronpää totesi, että nyt vaadittujen tarkennusten jälkeen ELY-keskus ei näe omalta osaltaan estettä Kollajan altaan rakentamiselle. Luonnonsuojeluliiton mielestä Aronpää tulkitsee keskuksensa lausuntoa erikoisesti eikä asia enää lisäselvityksistäkään muutu.
Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että ELY-keskuksen 23.1. antamassa virallisessa lausunnossa Natura-arvioinnista ei suinkaan näytetä vihreää valoa tekoaltaalle. Tilanteen todetaan olevan ennallaan. Lausunnossa todetaan muun muassa seuraavasti: "Puutteellisesti selvitettyjen asioiden vaikutus luontotyyppien selviytymiseen alueella voi olla niin suuri, että haitalliset vaikutukset olisivat merkittäviä, mutta asioita ei ole arvioinnissa analysoitu."
Luonnonsuojeluliitto toteaa tilanteen olevan ennallaan ja Kollajan tekoaltaan aiheuttavan haitallisia vaikutuksia Pudasjärven ja Venkaan Natura-alueille.
Lisäksi Iijoen suojelusta on jo päätetty Suomen koskiensuojelulaissa ja siitä on maksettu vesivoiman omistajille miljoonakorvaukset. Kaikkineen koskiensuojusta on maksettu voimayhtiöille ja muille vesivoiman haltijoille 78 miljoonan euron korvaukset.
"Jo korvatun suojelun purkamisajatus on pähkähullua, varsinkin kun Iijoella on paljon rakentamista arvokkaampaa käyttöä. Tämän kaltaisia iltalypsyjä luonnon ja valtion kustannuksella ei pidä hyväksyä", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.
Iijoki on nykyisellään suosittu kalastus- ja matkailujoki, jonka kunnostukseen on panostettu yhteiskunnan voimavaroja. Lohen palauttamishanke on meneillään ja joen omat vaelluskalakannat voidaan saada Iijokeen vielä takaisin. Tämä on merkittävää koko Itämeren lohikannan säilyttämisen kannalta.
Sitä vastoin Kollajan altaalla ei ole enää valtakunnallisesti mainittavaa energiapoliittista merkitystä. Pienen energiamäärän tuottaminen aiheuttaisi mittavat vahingot niin alueen sadoille kiinteistönomistajille kuin ympäristölle. Tekoallasta ajaneen Pohjolan Voiman suurin yksittäinen omistaja on UPM, joka on siirtynyt voimakkaasti energiabisnekseen.
"Kelvottomaksi todetun Kollaja-hankkeen nostaminen esille yhä uudelleen vahingoittaa alueen imagoa, heikentää alueellista yhteenkuuluvuutta ja hidastaa siten alueen muuta kehittämistä", sanoo Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pirkko-Liisa Luhta.
Suomen hieman yli 5000 megawatin vesivoimapotentiaalista on rakennettu 3000 megawattia, ja suojeltu vajaat 1500 megawattia.
"Rakentamattomat vesistöt on viisaampi säästää vesiluonnolle, vaelluskaloille ja ihmisten virkistykselle. Kollajan kaltaiset ympäristönhävityshankkeet eivät kuulu enää nykyaikaan", sanoo Risto Sulkava.
Suomen luonnonsuojeluliitto painottaa tänä vuonna vesiensuojelua viettämällä sen teemavuotta. Liiton tavoitteena on vesiluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen sekä vesistöihin tulevien päästöjen vähentäminen.
Harsokorentojen siivet ovat tiheän harsomaisen suonituksen
kuvioimat. Kuva Teemu Rintala.
Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelman (PUTTE) toisen kauden tutkimus-hankkeissa on löydetty aikaisempien löydösten lisäksi yli 150 Suomelle uutta lajia, joista lähes 50 on tieteelle uusia. Ympäristöministeriön rahoittamassa kymmenessä hankkeessa on tuotettu runsaasti uutta tietoa uhan-alaisten lajien levinneisyydestä ja elinympäristö-vaatimuksista. Tämä on ensiarvoisen tärkeätä tietoa suunniteltaessa luonnon kestävää käyttöä.
Eniten uusia lajeja on löydetty sienistä, kaksisiipisistä ja kalkkikallioilla elävistä jäkälistä. Lisäksi on kertynyt run-saasti uutta tietoa aikaisemmin puutteellisesti tunnettujen lajien esiintymisestä. Tämä mahdollistaa entistä kattavamman uhanalaisarvioinnin: PUTTE-hankkeiden tuottamien tietojen avulla uhanalaisarvioinnin piiriin tullaan saamaan noin 300-1000 uutta lajia.
Kalkkikallioiden suojelua tulisi tehostaa
Lehdot, kalkkikalliot ja lahopuuta sisältävät metsät ovat hankkeissa selvitettyjen lajien pääasiallisia elinympä-ristöjä. Parantuneen tiedon myötä näiden elinympä-ristötyyppien merkitystä ja hoitotarvetta voidaan arvioida uudelleen. Esimerkiksi kalkkikallioiden ja -louhosten suojelutarve on suurempi kuin mitä aikaisemmin arveltiin.
Vuosina 2009-2011 rahoitetut PUTTE-hankkeet ovat toistaiseksi julkaisseet noin 20 tieteellistä artikkelia ja määritysoppaan limasienistä. Lisäksi työn alla ovat lajioppaat metsäelinympäristöjen indikaattorisienistä ja verkkosiipisistä. PUTTE-opaskirjojen taso on ollut korkea. Suomen luteet palkittiin Vuoden tiedekirja 2010 -kunniamaininnalla, ja Suomen jäkäläopas voitti vuoden 2011 Tieto-Finlandia -palkinnon.
PUTTE-tutkimusohjelma on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOa. Vuonna 2003 käynnistynyt PUTTE tuottaa METSO-ohjelmalle tärkeää perustietoa Suomen metsälajistosta ja auttaa suuntaamaan metsien vapaaehtoista suojelua ja luonnonhoitoa uhanalaisen lajiston kannalta merkittävimpiin elinympäristöihin. Kaikkiaan PUTTE-tutkimusohjelmassa on tähän mennessä löydetty yli 1600 Suomelle uutta lajia, joista yli 230 on tieteelle aiemmin kuvaamattomia. Kyseessä on myös kansainvälisesti merkittävä lajiston tutkimushanke.
Auringosta irronnut suuri magneettinen pilvi lähestyy Maata. Tiistai-Illan ja keskiviikkoaamun kuluessa on odotettavissa revontulia, mikäli taivas on pilvetön ja pilven magneettinen rakenne on revontulille suosiollinen.
Avaruusmyrsky voi vahingoittaa lähiavaruuden satelliitteja tai häiritä kommunikointia HF-taajuusalueen radioaalloilla, mutta tämän-kertaisen myrskyn ei odoteta aiheuttavan haittaa sähköverkolle tai muille maanpäällisille systeemeille.
Pilven suuren korkeaenergisten hiukkasten lukumäärän ja energioiden kannalta katsottuna tätä magneettista pilveä voidaan pitää suurimpana kuuteen vuoteen. Viime vuosina Aurinko onkin ollut harvinaisen hiljainen pitkään. Yhtäjaksoisia auringonpilkuttomia päiviä on ollut vuodesta 2004 lähtien yhteensä 821.
Nyt Auringosta irronnut magneettinen pilvi etenee suurella nopeudella avaruudessa ja ensimmäiset merkit sen saapumisesta Maan lähiavaruuteen havaittiin tiistai-iltana 24.tammikuuta noin klo 17. Magneettisen pilven etenemistä seurataan avaruussääsatelliiteilla. ACE-satelliitti, joka monitoroi Auringon aktiivisuutta noin 1,5 miljoonan kilometrin etäisyydellä Maasta jatkuvasti, on jo osittain tilapäisesti sokeutunut pilven kantamien korkeaenergiaisten hiukkasten vuoksi.
Auringon aktiivisuuden vaihtelut vaikuttavat eniten maapallon ilmakehän ylimpiin kerroksiin sadan kilometrin korkeudesta ylöspäin. Auringosta purkautuvat hiukkaset sytyttävät ilmakehässä revontulia ja aiheuttavat muita avaruussäähäiriöitä. Äärimmäisissä tapauksissa niillä on haittavaikutuksia geostationaarisella radalla olevien satelliittien toimintaan ja esimerkiksi GPS-signaaleihin. Viimeksi tällaisia haittoja oli merkittävissä määrin vuonna 2003.
Auringon pilkkumaksimi vuonna 2013
Auringon aktiivisuus noudattaa noin 11 vuoden jaksollisuutta. Samassa tahdissa vaihtelee myös auringonpilkkujen määrä. Auringonpilkkujen määrän ennustetaan olevan huipussaan vuonna 2013, jolloin myös avaruussäähäiriöitä tulee olemaan eniten. Revontulien esiintymistodennäköisyyden tiedetään kohoavan erityisesti muutamina vuosina auringonpilkkumaksimin jälkeen. 1900-luvun suurimpiin pilkkuhuippuihin verrattuna edessä oleva pilkkumaksimi on todennäköisesti niitä matalampi.
Auringon aktiivisuuden 11-vuotiseen jaksollisuuteen liittyy myös maapalloa lämmittävän säteilyn yhtäaikainen vaihtelu. Maapallon pitkäaikaiseen lämpötilakehitykseen auringonpilkkujaksosta toiseen ei Auringon aktiivisuudella ole keskeistä osuutta, vaikka sen vaikutus voidaan tunnistaa pienenä ilmastovaihteluiden havaintosarjoissa.
Ilmatieteen laitos seuraa jatkuvasti avaruussään muutoksia revontulikameroilla ja magneettikentän mittalaitteilla. Ilmatieteen laitoksen aurorasnow-sivuilta saa tietoja käynnissä olevista avaruussäähäiriöistä ja revontulien näkymisestä.
Suomi on vesivaroiltaan yksi maailman rikkaimmista valtioista. Merkittävä osa suomalaisten käyttämistä tuotteista, kuten useat elintarvikkeet ja puuvilla, ovat kuitenkin peräisin alueilta, joiden vesivarat ovat niukemmat kuin Suomessa. Kulutuksellamme vaikutamme vesiluonnon tilaan ja paikallisten ihmisten vedenkäytön mahdollisuuksiin eri puolilla maailmaa, selviää WWF Suomen vesijalanjälkiraportin ennakkotuloksista. Raportti julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin keväällä. WWF toivoo, että suomalaisten vesijalanjälkeen kiinnitettäisiin aiempaa suurempaa huomiota kulutusvalintoja tehtäessä.
”Vesijalanjäljen suuruus ei välttämättä ole ratkaisevaa, vaan se miten ja missä vettä käytetään. Kotitalouksien vedenkulutuksen vähentäminen on hyvä teko hiilijalanjäljen kannalta, mutta vesijalanjälkinäkökulmasta ratkaisevaa on maataloustuotteiden alkuperä ja vaikutus tuotantoalueen vesivarojen tilaan”, sanoo WWF Suomen Ekologinen jalanjälki –ohjelman päällikkö Jussi Nikula.
Erilaisten arvioiden mukaan 0,7-2,8 miljardia ihmistä elää alueilla, joiden vesivarat ovat niukat. Vesijalanjäljellä tarkoitetaan sitä vesimäärää, joka tarvitaan kuluttajan käyttämien hyödykkeiden tuottamiseen raaka-aineiden alkulähteiltä kuluttajan ostoskoriin. Suomalaiset ovat kulutuksen kautta läsnä monilla alueilla, joilla vesivarojen käyttö ei ole tasapainossa.
Suomalainen kuluttaa peseytymiseen, ruoanlaittoon ja muuhun talouskäyttöön noin 150 litraa vettä vuorokaudessa. Henkilökohtainen vesijalanjälkemme on kooltaan kuitenkin lähes 4 000 litraa. Vesijalanjäljen kannalta tärkeimmät valinnat tehdään ruokapöydässä ja vaatekaupassa.
”Väestönkasvu ja pienikin ilmaston lämpeneminen tekevät vesikysymyksestä yhä tärkeämmän. Jos ilmastonmuutoksen hillinnässä on kyse energiasta ja kasvihuonekaasupäästöistä, niin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa pääroolissa on vesi. Rankkasateiden, tulvien ja kuivuuksien vaikutukset voivat olla kestettävissä, jos paikallinen vesivarojen käyttö ei ole valmiiksi kriittisessä tilassa”, Nikula sanoo.
Vedenkäytön vaikutukset riippuvat aina tuotantoalueen vesivarojen tilasta ja vaikutustarkastelu olisi tehtävä kyseisen valuma-alueen tasolla. Suurenkin vesijalanjäljen tuote voi olla kestävästi tuotettu jopa niukkojen vesivarojen alueilla.
”Siksi kuluttajien, hallinnon ja yritysten täytyy osata katsoa vesijalanjäljestä kertovan litraluvun taakse”, Nikula kertoo.
WWF Suomi tekee yhteistyötä Wonderwater-hankkeen kanssa. Wonderwaterin tavoitteena on nostaa tietoisuutta veden merkityksestä ja se on osa World Design Capital 2012 Helsinki-vuoden ohjelmistoa. WWF tuo Wonderwater-hankkeeseen asiantuntijatietoa vesijalanjäljestä, jonka Wonderwater visualisoi eri tavoilla ja erilaisissa tapahtumissa WDC- vuoden aikana.
Uuden TRAFFIC:n raportin mukaan Kairosta löydettiin maalis-huhtikuussa yli 8300 norsun-luutuotetta, mutta yhtään takavarikkoa ei ole tehty vähittäiskaupassa Egyptissä vuoden 2003 jälkeen. TRAFFIC on WWF:n ja Maailman luon-nonsuojeluliiton IUCN:n perustama uhanalais-ten lajien tilaa tarkkaileva kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio.
